Tiistaina 18. maaliskuuta 2025 Venäjän presidentti Vladimir Putin määräsi armeijansa noudattamaan 30 päivän tulitaukoa Ukrainan energiainfrastruktuuriin Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kanssa käydyn puhelinkeskustelun jälkeen. Sopimus ei kuitenkaan ulotu aktiivisiin rintamalinjoihin tai siviiliväestöön, mikä herättää kysymyksiä sen tehokkuudesta kattavan rauhan aikaansaamisessa.
Valkoinen talo korosti, että resurssit on suunnattava uudelleen sodankäynnistä sekä Venäjän että Ukrainan kansalaisten tarpeisiin. Johtajat sopivat, että tämä energia- ja infrastruktuuritulitauko olisi ensimmäinen askel kohti rauhaa, jonka jälkeen on tarkoitus käydä teknisiä neuvotteluja meritulitauon toteuttamisesta Mustallamerellä sekä keskustella täydellisestä tulitauosta ja pysyvästä rauhasta.
Presidentti Trump, joka oli pyrkinyt saamaan Putinilta suostumuksen ehdottomaan tulitaukoon, kuvaili keskustelua “erittäin hyväksi ja hedelmälliseksi” Truth Social -verkkopalvelussa julkaistussa viestissä. Hän ilmaisi toivovansa, että tästä rajoitetusta tulitauosta edettäisiin nopeasti vihollisuuksien täydelliseen lopettamiseen ja sodan lopettamiseen.
Sopimus ei kuitenkaan vastaa Ukrainan aiemmin hyväksymää ehdotonta 30 päivän tulitaukoa. Putin esitti useita ehtoja laajemmille rauhanneuvotteluille, mukaan lukien ulkomaisen sotilaallisen avun ja tiedustelutietojen jakamisen lopettaminen kokonaan Kiovan kanssa. Tämä kanta vastaa Venäjän koko konfliktin ajan esittämää johdonmukaista vaatimusta länsimaiden Ukrainalle antaman tuen lopettamisesta.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyy on ilmaissut epäilyksensä Putinin vilpittömyydestä rauhaan pyrkimisessä. Hänen huolenaiheitaan toistaa nimettömänä pysyttelevä ukrainalainen lainsäätäjä, joka huomautti, että suostuminen energiainfrastruktuuriin kohdistuvien hyökkäysten lopettamiseen juuri ennen kevättä ei välttämättä osoita aitoa kiinnostusta rauhaan.
Sopimuksen ajoitus on merkittävä, sillä Venäjä on toistuvasti ottanut Ukrainan energiainfrastruktuurin kohteekseen koko sodan ajan. Tulitauko toteutuu samaan aikaan, kun Ukraina on myös osoittanut kasvaneensa valmiuksia iskeä Venäjän alueelle, mistä ovat osoituksena viimeaikaiset lennokki-iskut venäläisiin polttoainelaitoksiin.
Vaikka tämä kehitys on mahdollinen askel kohti rauhoittumista, on tärkeää huomata, että sopimuksessa ei puututa rintamalinjoilla jatkuvaan väkivaltaan tai siviiliväestöön kohdistuviin vaikutuksiin. Tulitauon rajoitettu luonne herättää kysymyksiä sen mahdollisuuksista johtaa kattavaan rauhansopimukseen.
Kansainvälinen yhteisö seuraa tiiviisti tämän energiainfrastruktuurin tulitauon täytäntöönpanoa ja sen vaikutusta laajempaan konfliktiin. Tämän alustavan sopimuksen onnistuminen voi tasoittaa tietä laajemmille neuvotteluille, joihin saattaa sisältyä keskusteluja aluekysymyksistä ja kiisteltyjen alueiden, kuten Zaporizhzhian voimalaitoksen, tulevaisuudesta.
Osana meneillään olevia diplomaattisia ponnisteluja Trump on maininnut suunnitelmista matkustaa Saudi-Arabiaan tapaamaan Putinia keskustellakseen edelleen tulitauosta, vaikka Valkoinen talo ei ole vielä vahvistanut tapaamisen tarkkaa ajankohtaa.
Yhteenvetona voidaan todeta, että vaikka sopimus energiainfrastruktuuriin kohdistuvien hyökkäysten keskeyttämisestä on merkittävä edistysaskel Venäjän ja Ukrainan välisessä konfliktissa, sen rajallinen soveltamisala ja Ukrainan johdon epäilevä suhtautuminen korostavat niitä monimutkaisia haasteita, joita pysyvän rauhan saavuttaminen edelleen asettaa. Tulevat viikot ovat ratkaisevia sen määrittämiseksi, voiko tulitauko toimia perustana kattavammille neuvotteluille vai osoittautuuko se jälleen yhdeksi tilapäiseksi tauoksi pitkittyneessä konfliktissa.
Tämä tiedonanto on tarkoitettu ainoastaan informatiiviseen tarkoitukseen.
