Paavi Franciscus, ensimmäinen latinalaisamerikkalainen ja jesuiittapaavi, menehtyi 21. huhtikuuta 2025 88-vuotiaana aivohalvauksen seurauksena. Hänen kuolemansa merkitsee roomalaiskatolisen kirkon muutosvaiheen päättymistä. Nöyryydestään ja omistautumisestaan sosiaaliselle oikeudenmukaisuudelle tunnetun Franciscuksen paaviudelle oli ominaista pyrkimys uudistaa Vatikaanin byrokratiaa, puuttua ilmastonmuutokseen ja puolustaa syrjäytyneitä yhteisöjä.
Nöyrä ja uudistusmielinen paavinistuin
Franciscus valittiin vuonna 2013 paavi Benedictus XVI:n eron jälkeen, ja hän otti paavin virkaan käyttöön pastoraalisemman ja osallistavamman lähestymistavan. Hän korosti laupeutta, osallisuutta ja oikeudenmukaisuutta, ja oli usein ristiriidassa traditionalistien kanssa. Hänen viimeiset toiveensa olivat yksinkertaiset hautajaiset Pyhän Marian majorin basilikaan.
Maailmanlaajuisten johtajien kunnianosoitukset
Hänen kuolemansa jälkeen johtajat ympäri maailmaa ilmaisivat surunvalittelunsa. Yhdysvaltain presidentti Joe Biden kehui Franciscusta köyhille, globaalille oikeudenmukaisuudelle ja ympäristönsuojelulle omistautuneeksi muutosjohtajaksi ja kutsui häntä “kansan paaviksi”. Entinen presidentti Obama, Hillary Clinton ja muut tunnetut henkilöt ylistivät Franciscuksen nöyryyttä, syrjäytyneiden puolustamista ja moraalista johtajuutta.
Seuraajan etsiminen
Kun paavin virka on nyt avoinna, huomio kiinnittyy seuraajan valintaan. Konklaavi, johon kuuluu 135 äänioikeutettua kardinaalia, jotka edustavat erilaisia maailmanlaajuisia taustoja ja teologisia näkemyksiä, päättää, pidetäänkö hänen perintöään yllä vai kumotaanko se. Keskeiset ehdokkaat vaihtelevat Pietro Parolinin kaltaisista maltillisista, Peter Erdon ja Robert Sarahin kaltaisista konservatiiveista ja Luis Antonio Taglen ja Matteo Zuppin kaltaisista liberaaleista. Konklaavista odotetaan tulevan poliittisesti jännitteinen, kun ideologiset erimielisyydet näkyvät Sikstuksen kappelissa.
Kirkon pohdinnan hetki
Katolisen kirkon siirtyessä suru- ja pohdinta-aikaan seuraavan paavin valinta on ratkaisevassa asemassa sen tulevien vuosien suunnan määrittelyssä. Maailma seuraa tiiviisti, kun kirkko navigoi tätä merkittävää siirtymävaihetta.
