SOPIMUS
LUXEMBURGIN SUURherttuakunnan VÄLILLÄ
JA ANDORRAN RUNTARASTUUNTA KAKSINKOISVEROTUKSEN VÄLTTÄMISEKSI JA
VEROPETOSTEN ESTÄMINEN
VERONKIERTO TULO- JA PÄÄOMAVEROJEN OSALTA

 

Luxemburgin suurherttuakunnan hallitus ja Andorran ruhtinaskunnan hallitus haluavat tehdä sopimuksen kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veronkierron estämiseksi tulo- ja pääomaverotuksen osalta, ja ne ovat sopineet seuraavasta:

Artikla 1
VAIKUTTAVAT YKSILÖT

Tätä sopimusta sovelletaan henkilöihin, jotka asuvat yhdessä tai molemmissa sopimusvaltioissa.

2 artikla
VIITTEET VEROT

1. Tätä sopimusta sovelletaan tulo- ja pääomaveroihin, jotka määrätään sopimusvaltion tai sen paikallisviranomaisten puolesta verotusjärjestelmästä riippumatta. valtio tai sen paikallisviranomaiset keräysjärjestelmästä riippumatta.

 

2. Tuloveroina ja pääomaveroina pidetään kokonaistuloista, kokonaispääomasta tai tulo-osista tai tulo- tai pääomaosista kannettavia veroja, mukaan lukien verot irtaimen tai kiinteän omaisuuden luovuttamisesta saadusta voitosta. yritysten maksamien palkkojen kokonaismäärä sekä myyntivoittoverot.

 

3. Nykyiset verot, joihin sopimusta sovelletaan, sisältävät

a) Luxemburgin suurherttuakunnan tapauksessa:

i) henkilökohtainen tulovero;

(ii) yhtiövero

iii) varallisuusvero; ja

(iv) kunnallinen elinkeinovero;

(jäljempänä “Luxemburgin vero”);

b) Andorran ruhtinaskunnan osalta:

i) yhtiövero;

ii) taloudellisesta toiminnasta saatava tulovero

iii) muiden kuin verovelvollisten tulovero; ja

iv) pääomatulovero kiinteistöomaisuuden luovutuksesta;

(jäljempänä “Andorran vero”).

 

4. Sopimusta sovelletaan myös kaikkiin samanlaisiin tai olennaisesti samankaltaisiin veroihin, jotka on määrätty sopimuksen allekirjoituspäivän jälkeen olemassa olevien verojen lisäksi tai niiden sijasta, ja kaikkiin muihin veroihin, jotka on määrätty sopimuksen allekirjoituspäivänä samalla perusteella. olemassa olevien verojen lisäksi tai sijasta ja kaikista muista tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvista veroista, jotka ovat joko tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvia ja joita jompikumpi sopimusvaltio saattaa tulevaisuudessa määrätä, erityisesti Andorran henkilökohtainen tulovero . Sopimusvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava toisilleen kaikista merkittävistä muutoksista verolainsäädäntöönsä.

 

3 artikla

YLEISET MÄÄRITELMÄT

1. Tämän yleissopimuksen tarkoituksia varten, ellei asiayhteys toisin edellytä

 

a) termi “Luxemburg” tarkoittaa Luxemburgin suurherttuakuntaa ja maantieteellisessä merkityksessä käytettynä Luxemburgin suurherttuakunnan aluetta;

b) termi “Andorra” tarkoittaa Andorran ruhtinaskuntaa ja maantieteellisessä merkityksessä käytettynä Andorran ruhtinaskunnan aluetta

c) termeillä “sopimusvaltio” ja “muu sopimusvaltio” tarkoitetaan Luxemburgia tai Andorraa tapauksen mukaan;

d) termi “henkilö” sisältää yksityishenkilön, yhtiön ja minkä tahansa muun henkilöyhteisön;

(e) termillä “yhtiö” tarkoitetaan mitä tahansa oikeushenkilöä tai yhteisöä, jota verotuksessa käsitellään oikeushenkilönä

f) “yhteisöllä” mitä tahansa yhteisöä tai yhteisöä, jota käsitellään verotuksessa yhteisönä;

g) termi “liiketoiminta” tarkoittaa minkä tahansa toiminnan tai liiketoiminnan harjoittamista

(h) käsitteet “sopimusvaltiossa oleva yritys” ja “toisen sopimusvaltion yritys” tarkoittavat vastaavasti sopimusvaltiossa asuvan henkilön yritystä ja toisessa sopimusvaltiossa asuvan henkilön harjoittamaa yritystä;

i) “kansainvälinen liikenne” tarkoittaa mitä tahansa kuljetusta laivalla, ilma-aluksella tai tiekulkuneuvolla, jota liikennöi yritys, jonka tosiasiallinen johtopaikka on sopimusvaltiossa, paitsi jos laivaa, ilma-alusta tai maantieajoneuvoa liikennöidään yksinomaan toiseen sopimusvaltioon

j) “toimivaltainen viranomainen” tarkoittaa:

i) Luxemburgin osalta valtiovarainministeri tai tämän valtuutettu edustaja;

(ii) Andorran osalta valtiovarainministeri tai tämän valtuutettu edustaja;

k) käsite “kansalainen” suhteessa sopimusvaltioon tarkoittaa:

(i) jokaista henkilöä, joka on tämän sopimusvaltion kansalainen tai kansalainen; ja

(ii) oikeushenkilöä, yhtiötä tai yhdistystä, joka on perustettu tässä sopimusvaltiossa voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti

l) termit “toiminta” suhteessa yritykseen ja “liiketoiminta” sisältävät ammatillisen tai muun itsenäisen toiminnan harjoittamisen

 

2. Sopimusvaltion soveltaessa sopimusta milloin tahansa termillä, jota ei ole määritelty siinä, on, ellei asiayhteys toisin edellytä, se merkitys, joka sillä on tuolloin kyseisen valtion lain mukaan, joka koskee veroja, joihin sovelletaan sopimusta sovelletaan, kyseisen valtion tälle termille antaman merkityksen suhteessa veroihin, joihin sopimusta sovelletaan, sellaisen käsitteen merkitystä kyseisen valtion voimassa olevan verolainsäädännön mukaan kyseisen valtion laki on ensisijainen sen valtion muiden lakien mukaan tälle termille tai ilmaisulle annettuun merkitykseen nähden.

 

4 artikla

ASUKAS

1. Tätä sopimusta sovellettaessa ilmaisulla “sopimusvaltiossa asuva” tarkoitetaan henkilöä, joka on tämän valtion lakien mukaan verovelvollinen tässä valtiossa hänen kotipaikansa perusteella tämän valtion lakien mukaan. veroa tässä valtiossa hänen kotipaikkansa, asuinpaikkansa, johtopaikan tai muun vastaavan perusteen perusteella, ja sitä sovelletaan myös tähän valtioon ja kaikkiin sen paikallisiin viranomaisiin. paikalliset viranomaiset. Tämä termi ei kuitenkaan kata henkilöä, joka on tässä valtiossa veronalainen vain lähteistä saaduista tuloista

Tämä termi ei kuitenkaan kata henkilöä, joka on tässä valtiossa veronalainen vain siinä valtiossa olevista lähteistä saadun tulon tai siellä sijaitsevan pääoman osalta.

 

2. Kun luonnollinen henkilö 1 kappaleen määräysten perusteella asuu molemmissa sopimusvaltioissa

a) sellaisen luonnollisen henkilön katsotaan asuvan molemmissa sopimusvaltioissa siltä osin kuin on kyse tuloista, jotka ovat peräisin kyseisessä valtiossa olevista lähteistä tai siellä sijaitsevasta pääomasta, sellaisen henkilön katsotaan asuvan vain siinä valtiossa, jossa hänellä on käytettävissään pysyvä asunto. hänelle; jos hänellä on käytettävissään pysyvä asunto molemmissa valtioissa, hänen katsotaan asuvan vain siinä valtiossa, jossa hänellä on käytettävissään pysyvä koti, joka asuu vain siinä valtiossa, johon hänen henkilökohtaiset ja taloudelliset suhteensa ovat läheisempiä (keskus). elintärkeät intressit);

b) jos valtiota, jossa tämän henkilön elintärkeiden etujen keskus on, ei voida määrittää, tai jos hänellä ei ole pysyvää asuntoa käytettävissään kummassakaan valtiossa. jos valtiota, jossa tällaisen henkilön elintärkeiden etujen keskus on, ei voida määrittää tai jos hänellä ei ole pysyvää asuntoa kummassakaan valtiossa, hänen katsotaan asuvan vain siinä valtiossa, jossa hän on valtio, jossa hänellä on vakituinen asuinpaikka

c) jos kyseinen henkilö on tavallisesti molemmissa valtioissa tai ei ole tavallisesti kummassakaan valtiossa, hänen katsotaan asuvan vain siinä valtiossa, jossa hän tavallisesti oleskelee. jos tällainen henkilö oleskelee tavallisesti molemmissa valtioissa tai ei kummassakaan niistä, hänen katsotaan asuvan vain siinä valtiossa, jonka kansalainen hän on

d) jos tällainen henkilö on kummankaan valtion kansalainen tai ei kummankaan valtion kansalainen, sopimusvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on ratkaistava kysymys yhteisellä sopimuksella.

 

3. Jos 1 kappaleen määräysten mukaisesti muu henkilö kuin luonnollinen henkilö asuu molemmissa sopimusvaltioissa, hänen katsotaan asuvan vain siinä valtiossa, jossa hänen tosiasiallinen johtonsa sijaitsee.

 

5 artikla

PYSYVÄ JÄRJESTELY

1. Tässä yleissopimuksessa ilmaisulla “kiinteä toimipaikka” tarkoitetaan kiinteää toimipaikkaa, jonka kautta yrityksen liiketoimintaa harjoitetaan kokonaan tai osittain.

 

2. Termi “kiinteä toimipaikka” sisältää erityisesti:

a) johtopaikka;

b) sivukonttori

c) toimisto;

d) tehdas

e) työpaja;

f) kaivos, öljy- tai kaasuporras, louhos tai muu luonnonvarojen louhintapaikka

Ja

g) maatila, karjatila tai metsätalous.

 

3. Rakennus-, kokoonpano- tai ruoppaustyömaa muodostaa kiinteän toimipaikan vain, jos sen kesto ylittää 12 kuukautta.

 

4. Sen estämättä, mitä tämän artiklan edellä olevissa määräyksissä määrätään, käsitteen “kiinteä toimipaikka” ei katsota sisältävän

a) tiloja käytetään yksinomaan tavaroiden tai tavaroiden varastointiin, esillepanoon tai toimittamiseen; tiloja käytetään yksinomaan yritykselle kuuluvien tavaroiden varastointiin, esillepanoon tai toimittamiseen;

(b) yritykselle kuuluvia tavaroita varastoidaan yksinomaan varastointia, näytteillepanoa tai toimitusta varten. yritykselle kuuluvia tavaroita varastoidaan yksinomaan varastointia, esittelyä tai toimitusta varten;

c) yrityksen omistamia tavaroita varastoidaan yksinomaan toisen yrityksen käsittelyä varten;

d) kiinteää toimipaikkaa käytetään yksinomaan tavaroiden ostamiseen tai tietojen keräämiseen yritykselle

e) kiinteää toimipaikkaa käytetään yksinomaan minkä tahansa muun yritystä valmistelevan tai avustavan toiminnan harjoittamiseen

f) kiinteää toimipaikkaa käytetään yksinomaan a–e alakohdassa tarkoitettujen toimintojen harjoittamiseen edellyttäen, että tällaisesta yhdistämisestä johtuva kiinteän toimipaikan kokonaistoiminta jää valmistelevaksi valmisteleva tai avustava luonne.

 

5. Sen estämättä, mitä 1 ja 2 kohdassa määrätään, jos henkilö – muu kuin itsenäinen asiamies, johon 6 kohtaa sovelletaan – toimii yrityksen puolesta ja on sopimusvaltiossa, johon 6 kohtaa sovelletaan, – toimii yritys ja sillä on sopimusvaltiossa tavanomaista

b) jos henkilö – muu kuin itsenäinen asiamies, johon 6 kohtaa sovelletaan – toimii yrityksen puolesta ja hänellä on sopimusvaltiossa valtuus tehdä sopimuksia yrityksen nimissä ja hän tavallisesti käyttää sitä , tuo

yrityksellä katsotaan olevan kiinteä toimipaikka kyseisessä valtiossa kaiken yritykselle kuuluvan toiminnan osalta, ellei tällaisen henkilön toiminta rajoitu 4 kappaleessa mainittuun toimintaan ja joka, jos sitä harjoitetaan kiinteän toimipaikan kautta, ei sallisi pitää tätä toimipaikkaa kiinteänä toimipaikkana kyseisen kohdan määräysten mukaisesti.

 

6. Yrityksellä ei katsota olevan kiinteää toimipaikkaa sopimusvaltiossa pelkästään sen vuoksi, että se harjoittaa liiketoimintaa vain siksi, että se harjoittaa liiketoimintaa kyseisessä valtiossa välittäjän, yleisen komission edustajan tai minkä tahansa muun itsenäisen valtion edustajan välityksellä, edellyttäen, että tällaiset henkilöt toimivat tavanomaisessa liiketoiminnassaan.

 

7. Se, että yhtiö, joka on sopimusvaltiossa asuva, hallitsee yhtiötä, joka asuu toisessa sopimusvaltiossa tai harjoittaa liiketoimintaa tässä toisessa valtiossa (joko kiinteän toimipaikan kautta tai muuten), ei ole se tosiasia, että yhtiö, joka on sopimusvaltiossa asuva, hallitsee yhtiötä, joka asuu toisessa sopimusvaltiossa tai joka harjoittaa liiketoimintaa tässä toisessa sopimusvaltiossa (joko kiinteän toimipaikan kautta tai muuten), ei sellaisenaan muodosta sitä toisen yhtiön kiinteä toimipaikka.

 

6 artikla

OMAISUUSTUOTOT

1. Tulosta, jonka sopimusvaltiossa asuva henkilö saa toisessa sopimusvaltiossa sijaitsevasta kiinteästä omaisuudesta (mukaan lukien tulo maa- tai metsätaloudesta), joka sijaitsee toisessa sopimusvaltiossa (mukaan lukien tulo maataloudesta tai metsätaloudesta), voidaan verottaa tässä toisessa valtiossa.

 

2. Ilmaisulla “kiinteä omaisuus” on se merkitys, joka sillä on sen sopimusvaltion lain mukaan, jossa kyseinen omaisuus sijaitsee. sijaitsee. Termi sisältää joka tapauksessa kiinteän omaisuuden omaisuuden, karjan ja maa- ja metsätaloudessa käytettävän kaluston oikeudet, joihin yksityisoikeudelliset säännökset koskien maaomaisuutta, kiinteän omaisuuden käyttöoikeutta ja oikeuksia maksuihin oikeuksista muuttuviin tai kiinteisiin maksuihin. mineraaliesiintymien, lähteiden ja lähteiden hyödyntäminen tai käyttölupa

mineraaliesiintymät, lähteet ja muut luonnonvarat; laivoja, veneitä ja lentokoneita ei pidetä laivoina, veneitä ja lentokoneita ei pidetä kiinteistöinä.

 

3. Mitä 1 momentissa säädetään, sovelletaan tuloon, joka saadaan kiinteistön välittömästä hyödyntämisestä, vuokraamisesta tai leasingista sekä kaikesta muusta hyväksikäytöstä.

 

4. Mitä 1 ja 3 momentissa säädetään, sovelletaan myös yrityksen kiinteistöstä saatuun tuloon .

 

7 artikla

YRITYKSEN TULOT

1. Sopimusvaltion yrityksen voitosta verotetaan vain tässä valtiossa, ellei yritys harjoittaa liiketoimintaa toisessa sopimusvaltiossa siellä sijaitsevan kiinteän toimipaikan kautta. sijaitsee siellä. Jos yritys harjoittaa liiketoimintaa tällä tavalla, voitosta, joka kuuluu kiinteälle toimipaikalle 2 kappaleen säännösten mukaisesti, voidaan verottaa toisessa valtiossa.

 

2. Tätä artiklaa ja 22 artiklaa sovellettaessa 1 kohdassa tarkoitetulle kiinteälle toimipaikalle kussakin sopimusvaltiossa kohdistettavissa olevat voitot ovat ne voitot, jotka se olisi voinut saada, erityisesti sisäisistä liiketoimistaan toimipaikan muiden osien kanssa. sisäiset liiketoimet yrityksen muiden osien kanssa, jos se olisi muodostanut erillisen ja itsenäisen yrityksen, joka harjoittaa samaa tai samankaltaista toimintaa samoilla tai samankaltaisilla ehdoilla, ottaen huomioon sen suorittamat toiminnot, käytetyt varat ja ottamat riskit. samankaltaisia ehtoja ottaen huomioon suoritetut toiminnot, käytetyt varat ja yrityksen kiinteän toimipaikan ja muiden yrityksen osien kautta ottamat riskit.

 

3. Jos sopimusvaltio oikaisee 2 kappaleen mukaisesti voittoja, jotka kuuluvat yrityksen kiinteään toimipaikkaan. jonkin sopimusvaltion yrityksen kiinteästä toimipaikasta ja verottaa sen mukaisesti yrityksen voittoa, josta on verotettu toisessa valtiossa, tämän toisen valtion on tehtävä asianmukaiset oikaisut veron määrään, joka on verotettu. vero, joka on kannettu näistä voitoista siinä määrin kuin on tarpeen näiden voittojen kaksinkertaisen verotuksen poistamiseksi. Sopimusvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on tarvittaessa neuvoteltava toistensa määrittämisessä.

 

4. Jos voitot sisältävät tuloeriä, joita käsitellään erikseen tämän yleissopimuksen muissa artikloissa, tämän artiklan määräykset eivät vaikuta näiden artiklojen määräyksiin.

 

8 artikla

MERI-, SISÄVESI- JA LENTOVARUSTUS

1. Voitosta laivan tai ilma-aluksen käytöstä kansainvälisessä liikenteessä verotetaan vain siinä sopimusvaltiossa, jossa yrityksen tosiasiallinen johto sijaitsee.

 

2. Sisävesialusten käytöstä saadusta voitosta verotetaan vain siinä sopimusvaltiossa, jossa sopimusvaltiossa, jossa yrityksen tosiasiallinen johto sijaitsee.
3. Jos merenkulku- tai sisävesialan yrityksen tosiasiallisen johdon paikka on aluksella tai veneellä, tosiasiallisen johdon paikka on alus, jonka toimipaikan katsotaan olevan siinä sopimusvaltiossa, jossa kyseisen yrityksen kotisatama laiva tai vene sijaitsee, tai aluksella tai veneellä, tai jos kotisatamaa ei ole, siinä sopimusvaltiossa, jossa laivan tai veneen kuljettaja asuu.

 

4. Mitä 1 momentissa säädetään, sovelletaan myös pooliin, yhteisyritykseen tai kansainväliseen liikennöintitoimistoon osallistumisesta saatuihin voittoihin.

 

9 artikla

OSALLISTUJAT YRITYKSET

1. Missä

a) sopimusvaltion yritys osallistuu suoraan tai välillisesti toisen sopimusvaltion yrityksen johtamiseen, määräysvaltaan tai pääomaan, tai

b) samat henkilöt osallistuvat suoraan tai välillisesti sopimusvaltion yrityksen ja toisen sopimusvaltion yrityksen johtamiseen, määräysvaltaan tai pääomaan, ja kummassakin tapauksessa nämä kaksi yritystä ovat yhteydessä toisiinsa kaupallisissa tai taloudellisissa suhteissaan sovituilla tai määrätyillä ehdoilla, jotka poikkeavat riippumattomien välillä sovituista ehdoista voitot, jotka yksi yrityksistä olisi ilman näitä ehtoja ansainnut, mutta toinen ei itse asiassa olisi voinut ansaita niitä näiden ehtojen vuoksi ne voidaan sisällyttää kyseisen yrityksen voittoihin ja verottaa vastaavasti.

 

2. Jos sopimusvaltio sisällyttää tämän valtion yrityksen voittoon – ja sen mukaisesti verotuksiin – voiton, josta toisessa sopimusvaltiossa olevaa yritystä on verotettu tässä toisessa valtiossa ja voitosta on verotettu tässä toisessa valtiossa, voittoa verotetaan tässä toisessa valtiossa. voitot, joista toisessa sopimusvaltiossa olevaa yritystä on verotettu tässä toisessa valtiossa, ja näin sisältyvät voitot ovat voittoja, jotka olisivat kertyneet ensimmäisenä mainitun valtion yritykselle, jos näiden kahden yrityksen välillä olisi sovittu josta olisi sovittu itsenäisten yritysten kesken, toisen valtion on tehtävä asianmukaiset oikaisut kyseisestä voitosta perittävän veron määrään. Tällaista mukautusta päätettäessä on otettava asianmukaisesti huomioon tämän yleissopimuksen muut määräykset, ja tarvittaessa sopimusvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on neuvoteltava keskenään.

 

10 artikla

OSINGOT

1. Osinkoa, jonka sopimusvaltiossa asuva yhtiö maksaa toisessa sopimusvaltiossa asuvalle henkilölle, voidaan verottaa tässä toisessa valtiossa.

 

2. Tällaisista osingoista voidaan kuitenkin verottaa myös siinä sopimusvaltiossa, jossa osinkoja maksava yhtiö on tässä valtiossa asuva, ja tämän valtion lainsäädännön mukaan, mutta jos osinkojen tosiasiallinen edunsaaja on toisessa sopimusvaltiossa asuva, vero ei saa ylittää

a) 5 prosenttia osinkojen bruttomäärästä, jos tosiasiallinen edunsaaja on yhtiö (muu kuin yhtiö), joka omistaa suoraan vähintään 10 prosenttia osingon maksavan yhtiön pääomasta

tai 0 prosenttia osingon bruttomäärästä, jos tosiasiallinen edunsaaja omistaa suoraan ja jatkuvasti yhtäjaksoisesti vähintään 12 kuukauden ajan vähintään 10 prosenttia osinkoa maksavan tai osinkoa maksavan yhtiön pääomasta. tai vähintään 1 200 000 euron hankintahinnalla oleva osuus osinkoa maksavassa yhtiössä;

b) 15 prosenttia osinkojen bruttomäärästä kaikissa muissa tapauksissa.

Tämä kohta ei vaikuta yhtiön osingonmaksuun käytetyn voiton verotukseen.

 

3. Termillä “osingot” tarkoitetaan tässä artiklassa tuloa osakkeista, jouissance-osakkeista tai optio-oikeuksista, kaivososuuksista, kaivososuuksista, perustajaosuuksista tai muista voitto-osuuksista, lukuun ottamatta vaateita, sekä tuloja muista tuloista muista osakkeista, siihen sovelletaan samaa verotuskohtelua kuin osakkeista saatua tuloa sen valtion lakien mukaan, jossa jakeluyhtiö on kotipaikka.

 

4. Mitä 1 ja 2 kohdassa määrätään, ei sovelleta, jos osinkojen tosiasiallinen edunsaaja, joka on sopimusvaltiossa asuva, harjoittaa liiketoimintaa toisessa sopimusvaltiossa, jossa osinkoa maksava yhtiö asuu harjoittamalla liiketoimintaa kiinteän toimipaikan kautta. ja omistusosuus, josta osinkoa maksetaan, liittyy tosiasiallisesti tällaiseen kiinteään toimipaikkaan. liittyy siihen tehokkaasti. Tässä tapauksessa sovelletaan 7 artiklan määräyksiä.

 

5. Kun yhtiö, joka on sopimusvaltiossa asuva, saa voittoa tai tuloa toisesta sopimusvaltiosta, tämä toinen valtio ei saa verottaa yhtiön maksamia osingkoja, paitsi siltä osin kuin osingot maksetaan tässä maassa asuvalle henkilölle. toinen valtio maksetaan tässä toisessa valtiossa asuvalle henkilölle tai siltä osin kuin osuus, josta osinkoa jaetaan, tosiasiallisesti liittyy tässä toisessa valtiossa sijaitsevaan kiinteään toimipaikkaan, eikä kantaa veroa yhtiön jakamattomien voittojen verotuksessa, vaikka maksetut osingot tai jakamattomat voitot koostuvat maksetuista tai jakamattomista voitoista koostuvat kokonaan tai osittain tuossa toisessa valtiossa kertyneistä voitoista tai tuloista.

 

11 artikla

KIINNOSTUKSEN KOHTEET

1. Korosta, joka kertyy sopimusvaltiosta ja jonka tosiasiallisesti omistaa toisessa sopimusvaltiossa asuva henkilö, verotetaan vain tässä toisessa valtiossa.

 

2. Termillä “korko” tarkoitetaan tässä artiklassa käytettynä tuloa kaikenlaisista velkasaamisista riippumatta siitä, onko ne vakuutettu kiinnityksellä tai hypoteekilla, riippumatta siitä, onko ne vakuutettu kiinnityksellä ja onko niillä oikeutta osallistua velallisen voittoihin. erityisistä tuloista julkiset varat ja joukkovelkakirjat, mukaan lukien niihin liittyvät palkkiot ja palkinnot. Viivästyssakko ei ole viivästyssakkoa, jota ei pidetä tässä pykälässä tarkoitettuna korona.

 

3. Mitä 1 kappaleessa määrätään, ei sovelleta, jos koron tosiasiallinen edunsaaja, joka on sopimusvaltiossa asuva, käyttää sopimusvaltio harjoittaa liiketoimintaa toisessa sopimusvaltiossa, jossa korko syntyy siellä sijaitsevan kiinteän toimipaikan kautta, ja velkasitoumus, josta korkoa maksetaan, liittyy tosiasiallisesti yhdistetty siihen tehokkaasti. Tässä tapauksessa sovelletaan 7 artiklan määräyksiä.

 

4. Koron katsotaan kertyvän sopimusvaltiossa, kun maksaja on tässä sopimusvaltiossa asuva Osavaltio. Kuitenkin, jos koronmaksajalla, asuuko hän sopimusvaltiossa tai ei, on sopimusvaltiossa kiinteä toimipaikka sopimusvaltiossa, jonka yhteydessä korkoa maksettava velka on syntynyt ja joka Koron katsotaan syntyvän siinä valtiossa, jossa kiinteä toimipaikka sijaitsee.

 

5. Jos velallisen ja tosiasiallisen edunsaajan tai heidän molempien ja kolmansien osapuolten välisen erityissuhteen vuoksi koron määrä, ottaen huomioon saatava, josta se maksetaan, on kolmansilla osapuolilla, koron määrä, kun otetaan huomioon saatava, josta se maksetaan, ylittää sen, jonka velallinen ja tosiasiallinen edunsaaja olisivat sopineet ilman tällaista suhdetta, tämän artiklan määräyksiä sovelletaan vain jälkimmäiseen määrään. Tällaisessa tapauksessa maksujen ylittävä osa pysyy veronalaisena kunkin sopimusvaltion lainsäädännön mukaisesti ottaen asianmukaisesti huomioon tämän sopimuksen muut määräykset.

 

12 artikla

MAKSUT

1. Rojalteista, jotka syntyvät sopimusvaltiosta ja jotka tosiasiallisesti omistaa toisessa sopimusvaltiossa asuva henkilö, verotetaan vain tässä toisessa valtiossa.

 

2. Tässä artiklassa käytetty termi “rojaltit” tarkoittaa kaikenlaisia maksuja, jotka on saatu kirjallisten, taiteellisten tai tieteellisten teosten, mukaan lukien elokuvaelokuvien, käytöstä tai käyttöoikeudesta tai käyttöoikeudesta. tieteellinen työ, mukaan lukien elokuvat, patentti, tavaramerkki, malli tai malli, suunnitelma, kaava tai salainen suunnitelma, kaava tai prosessi, sekä tiedot teollisesta, kaupallisesta tai tieteellisestä kokemuksesta kaupallinen tai tieteellinen ala.

 

3. Mitä 1 kappaleessa määrätään, ei sovelleta, jos rojaltien tosiasiallinen edunsaaja, joka on sopimusvaltiossa asuva, harjoittaa liiketoimintaa toisessa sopimusvaltiossa, jossa rojaltit syntyvät, siellä sijaitsevan kiinteän toimipaikan kautta ja oikeutta tai omaisuutta jonka osalta rojaltit maksetaan, liittyy tosiasiallisesti tällaiseen kiinteään toimipaikkaan. liittyy siihen tehokkaasti. Tässä tapauksessa sovelletaan 7 artiklan määräyksiä.

 

4. Rojaltien katsotaan syntyvän sopimusvaltiossa, kun maksaja on tässä valtiossa asuva. Jos rojaltit maksavalla henkilöllä, asuuko hän sopimusvaltiossa tai ei, on kuitenkin valtiossa kiinteä toimipaikka, josta verovelvollinen on velvollinen maksamaan rojaltit, rojaltien katsotaan syntyneen tuo valtio kiinteä toimipaikka, jonka yhteydessä rojaltien maksuvelvollisuus on syntynyt ja josta rojaltien maksaja vastaa, näiden rojaltien katsotaan syntyneen siinä valtiossa, jossa kiinteä toimipaikka sijaitsee.

 

5. Jos maksajan ja tosiasiallisen edunsaajan välisen erityissuhteen johdosta rojaltien määrä ylittää rojaltien määrän, ottaen huomioon sen palvelun, josta ne on maksettu. , kun otetaan huomioon suoritus, josta niille maksetaan, ylittää määrän, josta velallinen ja tosiasiallinen edunsaaja olisivat sopineet, jos tällaista suhdetta ei olisi, tämän artiklan määräyksiä sovelletaan vain viimeksi mainittuun määrään. Tällöin maksujen ylittävä osa jää jäljelle. Maksut jäävät verotettaviksi kunkin sopimusvaltion lainsäädännön mukaan ottaen asianmukaisesti huomioon sopimuksen muut määräykset. tätä yleissopimusta.

 

13 artikla

PÄÄOMAVOITOT

 

1. Voitosta, jonka sopimusvaltiossa asuva henkilö saa 6 artiklassa tarkoitetun ja toisessa sopimusvaltiossa sijaitsevan kiinteän omaisuuden luovuttamisesta, voidaan verottaa tässä toisessa valtiossa .

 

2. Voitto sopimusvaltiossa olevan yrityksen liikeomaisuuteen kuuluvan kiinteän toimipaikan liikeomaisuuteen kuuluvan irtaimen omaisuuden luovuttamisesta toisessa sopimusvaltiossa, mukaan lukien tällaisen kiinteän toimipaikan (yksin tai koko yrityksen kanssa) luovuttamisesta saatua voittoa, voidaan verottaa tässä toisessa valtiossa.

 

3. Voitosta kansainvälisessä liikenteessä käytettävien laivojen tai ilma-alusten, sisävesialusten tai tällaisten laivojen, ilma-alusten tai alusten toimintaan liittyvän irtaimen omaisuuden luovuttamisesta verotetaan vain siinä (b) sen sopimusvaltion verotettavassa tulossa, jossa yrityksen tehokkaan johtamisen sijainti.

 

4. Sellaisen yhtiön osakkeiden, osakkeiden tai vastaavien oikeuksien luovuttamisesta saatua voittoa, jonka omaisuus on sopimusvaltiossa sijaitsevaa omaisuutta, voidaan verottaa tässä sopimusvaltiossa.

 

5. Voitosta, joka saadaan muun kuin 1, 2, 3 ja 4 kappaleessa tarkoitetun omaisuuden luovuttamisesta, verotetaan vain siinä sopimusvaltiossa, jossa luovuttaja asuu

 

14 artikla

TYÖTULOT

1. Jollei 15, 17 ja 18 artiklan määräyksistä muuta johdu, palkoista, palkoista ja muista vastaavista palkkioista, jotka sopimusvaltiossa asuva henkilö saa työnteosta, verotetaan vain tässä valtiossa, jollei tässä valtiossa asuva henkilö ole toisen valtion kansalainen. Osavaltio. jonka sopimusvaltiossa asuva henkilö on saanut työnteosta, verotetaan vain tässä valtiossa, ellei työskentelyä ole tehty toisessa sopimusvaltiossa. Jos työtä tehdään tässä valtiossa, siitä saadusta palkasta voidaan verottaa tässä toisessa valtiossa.

 

2. Sen estämättä, mitä 1 kappaleessa määrätään, korvauksesta, jonka sopimusvaltiossa asuva henkilö saa toisessa sopimusvaltiossa tehdystä työstä, verotetaan vain ensiksi mainitussa valtiossa, jos

 

a) vastaanottaja oleskelee toisessa valtiossa ajanjakson tai ajanjaksot, jotka yhteensä ei ylitä 183 päivää minkä tahansa kahdentoista kuukauden ajanjakson aikana, joka alkaa tai päättyy asianomaisena kalenterivuonna, ja

b) palkka maksetaan työnantajan toimesta tai sen puolesta, joka ei asu toisessa valtiossa, ja

c) palkkaa ei maksa työnantajan toisessa valtiossa oleva kiinteä toimipaikka.

 

3. Sen estämättä, mitä tämän artiklan edellisissä määräyksissä määrätään, korvauksesta, joka saadaan kansainvälisessä liikenteessä käytettävässä laivassa, ilma-aluksessa tai tiekulkuneuvossa taikka sisävesiliikenteeseen käytetyssä aluksessa tehdystä työstä, voidaan verottaa sopimusvaltiossa. jossa yrityksen tosiasiallisen johdon paikka sijaitsee.

 

15 artikla

TANTIEMS

Johdon palkkiot ja muut vastaavat maksut, jotka sopimusvaltiossa asuva henkilö saa hallituksen jäsenenä toisessa sopimusvaltiossa asuvan yhtiön hallituksen tai hallintoneuvoston jäsenenä, voidaan verottaa siinä toisessa valtiossa.

 

16 artikla

TAITEILIJAT JA URHEILIJAT

1. Sen estämättä, mitä 7 ja 14 artiklassa määrätään, tuloa, jonka sopimusvaltiossa asuva henkilö saa henkilökohtaisesta toiminnasta, jota hän harjoittaa toisessa sopimusvaltiossa viihdyttäjänä, kuten teatteri-, elokuva-, radio- tai radio- tai televisiotaiteilija tai muusikko, tai urheilijana voidaan verottaa tässä toisessa valtiossa.

.

2. Jos viihdyttäjän tai urheilijan henkilökohtaisesti ja tässä ominaisuudessa suorittamasta toiminnasta saatua tuloa ei kohdisteta viihdyttäjälle tai urheilijalle itselleen vaan toiselle henkilölle, tästä tulosta voidaan verottaa sen estämättä, mitä 7 ja 14 §:ssä säädetään, tuloa voidaan verottaa sopimusvaltio, jossa viihdyttäjän tai urheilijan toiminta tapahtuu kuljettaa.

.

17 artikla

ELÄKKEET

1. Jollei 18 artiklan 2 kappaleen määräyksistä muuta johdu, eläkkeistä ja muista vastaavista palkkioista, jotka maksetaan sopimusvaltiossa asuvalle henkilölle aikaisemmasta työsuhteesta, verotetaan vain tässä valtiossa.

 

2. Sen estämättä, mitä 1 kappaleessa määrätään, eläkkeistä ja muista summista, jotka maksetaan sopimusvaltion sosiaaliturvalainsäädännön mukaisesti tässä valtiossa asuvalle henkilölle, verotetaan vain tässä valtiossa. Sopimusvaltion sosiaaliturvalainsäädäntöä verotetaan vain tässä valtiossa.

 

3. Sen estämättä, mitä 1 kappaleessa määrätään, eläkkeistä ja muista vastaavista palkkioista (mukaan lukien palkkiot (mukaan lukien kertakorvaukset), jotka kertyvät sopimusvaltiosta ja maksetaan toisessa sopimusvaltiossa asuvalle henkilölle, ei veroteta toisessa sopimusvaltiossa, jos tällaiset maksut ovat jotka ovat peräisin vakuutusmaksuista, korvauksista tai vakuutusmaksuista, jotka on maksettu lisäeläkejärjestelmään saajan tai hänen puolestaan, tai työnantajan kotimaiseen järjestelyyn suorittamien maksujen, korvausten, vakuutusmaksujen tai lahjoitusten suorittamista maksuista, ja jos tällaisia maksuja, avustuksia, vakuutusmaksuja tai lahjoituksia on tosiasiallisesti verotettu ensimmäisenä mainitussa sopimusvaltiossa.

 

18 artikla

JULKISET TOIMISTOT

1. a) Palkat, palkat ja muut vastaavat palkkiot, jotka sopimusvaltio tai sen paikallinen viranomainen maksaa yksityishenkilölle tälle valtiolle tai viranomaiselle suoritetuista palveluista, verotetaan vain tässä valtiossa.

(b) Kuitenkin sellaisista palkoista, palkoista ja muista vastaavista palkkioista verotetaan vain toisessa sopimusvaltiossa, jos palvelu suoritetaan tässä valtiossa ja henkilö on tässä valtiossa asuva.

Kerro kuka:

i) on kyseisen valtion kansalainen tai

(ii) hän ei ole tullut kyseisessä valtiossa asuvaksi yksinomaan palvelujen suorittamista varten.

 

2. a) Sen estämättä, mitä 1 kohdassa määrätään, eläkkeet ja muut vastaavat korvaukset, jotka a

a) Sen estämättä, mitä 1 kappaleessa määrätään, eläkkeet ja muut vastaavat korvaukset, jotka sopimusvaltio tai sen paikallinen viranomainen maksaa joko suoraan tai niiden perustamista varoista henkilölle, josta on tullut tässä valtiossa asuva yksinomaan palvelujen tarjoamisen tarkoitus. tai heidän muodostamistaan varoista yksityishenkilölle tälle valtiolle tai paikallisviranomaiselle suoritettujen palvelujen osalta, verotetaan vain tässä valtiossa.

(b) Kuitenkin tällaisista eläkkeistä ja muista vastaavista palkkioista verotetaan vain toisessa sopimusvaltiossa, jos luonnollinen henkilö asuu tässä valtiossa ja on tämän valtion kansalainen.

 

3. Mitä 14, 15, 16 ja 17 §:ssä säädetään, sovelletaan palkkoihin, eläkkeisiin ja muihin vastaaviin palkkioihin, jotka maksetaan henkilölle suoritetuista palveluista. sopimusvaltion tai valtion tai sen paikallisviranomaisen harjoittaman liiketoiminnan yhteydessä suoritetuista palveluista maksettava palkkio.

 

19 artikla

OPISKELIJAT

Summat, jotka on maksettu opiskelijalle tai harjoittelijalle, joka on sopimusvaltiossa tai välittömästi ennen matkaansa sopimusvaltiossa asunut tässä valtiossa, palveluista, jotka on suoritettu sopimusvaltion tai sen paikallisviranomaisen harjoittaman liiketoiminnan yhteydessä. valtio, joka asuu toisessa sopimusvaltiossa ja oleskelee ensin mainitussa valtiossa yksinomaan opintojensa suorittamista varten. koulutusta, saamiaan ylläpito-, koulutus- tai koulutuskulujaan ei veroteta tässä valtiossa, jos ne ovat valtio, edellyttäen, että ne ovat peräisin tämän valtion ulkopuolisista lähteistä

 

20 artikla

MUUT TULOT

1. Sopimusvaltiossa asuvan henkilön tuloista, joita ei käsitellä tämän sopimuksen edellisissä artikloissa, verotetaan vain tässä valtiossa, riippumatta siitä, missä ne ovat syntyneet. tämän sopimuksen edellisistä artikloista verotetaan vain tässä valtiossa.

 

2. Mitä 1 kappaleessa määrätään, ei sovelleta muuhun tuloon kuin tuloon 6 artiklan 2 kappaleessa tarkoitetulla omaisuudella määritellystä kiinteästä omaisuudesta, jos tällaisen tulon saaja sopimusvaltiossa asuvana harjoittaa liiketoimintaa Sopimusvaltio harjoittaa liiketoimintaa toisessa sopimusvaltiossa siellä sijaitsevan ja siellä sijaitsevan kiinteän toimipaikan kautta, ja oikeus tai omaisuus, josta tuloa maksetaan, liittyy tosiasiallisesti tällaiseen kiinteään toimipaikkaan. Tällöin sovelletaan 7 artiklan määräyksiä. Tällöin sovelletaan 7 artiklan määräyksiä.

 

21 artikla

ONNI

1. Pääomasta, jota edustaa 6 artiklassa tarkoitettu sopimusvaltiossa asuvan henkilön omistama ja toisessa sopimusvaltiossa sijaitseva kiinteä omaisuus, voidaan verottaa tässä toisessa valtiossa.

 

2. Pääomasta, joka muodostuu sopimusvaltiossa olevan yrityksen toisessa sopimusvaltiossa olevan kiinteän toimipaikan liikekiinteistöstä kuuluvasta irtaimesta omaisuudesta, voidaan verottaa tässä toisessa valtiossa.

 

3. Pääomasta, jota edustavat kansainvälisessä liikenteessä käytettävät laivat ja ilma-alukset, sisävesiliikenteeseen käytettävät alukset sekä tällaisten laivojen, ilma-alusten tai alusten toimintaan liittyvä irtain omaisuus, verotetaan vain siinä sopimusvaltiossa, jossa yritys sijaitsee.

 

4. Kaikki muut sopimusvaltiossa asuvan pääoman osat verotetaan vain tässä valtiossa.

22 artikla

KAKSINKOISVEROTUKSEN POISTAMINEN

1. Jollei Luxemburgin lakien kaksinkertaisen verotuksen poistamista koskevista määräyksistä muuta johdu, jotka eivät vaikuta sen yleiseen periaatteeseen, kaksinkertainen verotus poistetaan seuraavalla tavalla

a) Jos Luxemburgissa asuva saa tuloa tai omistaa pääomaa, josta tämän sopimuksen määräysten mukaisesti voidaan verottaa Andorrassa, Luxemburg vapauttaa tällaiset tulot tai pääomat verosta tämän sopimuksen määräysten mukaisesti. tulot tai pääoma, jollei alakohdan määräyksistä muuta johdu (b) ja (c), mutta voi laskea määrä verottaa asukkaan jäljelle jääneestä tulosta tai pääomasta samoja verokantoja kuin jos tuloa tai pääomaa ei olisi vapautettu verosta.

b) Kun Luxemburgissa asuva henkilö saa tuloja, jotka 10 ja 16 artiklan määräysten mukaisesti voidaan verottaa Andorrassa, Luxemburg soveltaa henkilökohtaista tuloveroa tai veroa yksityishenkilöiden tuloista tai tuloverosta tämän asukkaan yhteisöissä, vähennetään Andorrassa maksettua veroa vastaava määrä. Vähennys ei kuitenkaan saa ylittää näitä tuloeriä vastaavaa ennen vähennystä lasketun veron murto-osaa. näitä Andorrassa saatuja tuloeriä vastaavan vähennyksen.

c) Kohdan a) määräyksiä ei sovelleta saamiin tuloihin tai omistamaan pääomaan Luxemburgissa asuva, jossa Andorra soveltaa tämän yleissopimuksen määräyksiä vapauttaakseen tällaisen tulon tai vapauttaakseen tällaisen tulon tai pääoman verosta tai soveltaa tällaisiin tuloihin 10 artiklan 2 kappaleen määräyksiä.

 

2. Jollei Andorran lakien kaksinkertaisen verotuksen poistamista koskevista määräyksistä muuta johdu, jotka eivät vaikuta sen yleiseen periaatteeseen, kaksinkertainen verotus poistetaan seuraavasti:

a) Jos Andorrassa asuva henkilö saa tuloja tai omistaa pääomaa, josta tämän sopimuksen määräysten mukaisesti voidaan myös verottaa Luxemburgissa, Andorra sallii verossa asuvalle henkilölle vähennyksen verosta, jonka se perii kyseiseltä maassa asuvalta henkilöltä. määrä, joka vastaa Luxemburgissa maksettua tulo- tai pääomaveroa. Tämä vähennys ei kuitenkaan saa ylittää sitä Andorran veron murto-osaa, joka lasketaan ennen vähennystä ja joka vastaa Luxemburgissa verotettavaa tuloa tai omaisuutta.

b) Jos Andorrassa asuva henkilö saa sopimuksen määräysten mukaisesti tuloja tai omistaa pääomaa, joka on vapautettu verosta Andorrassa, Andorra voi kuitenkin muista tulon osista maksettavan veron laskemiseksi kyseisen asukkaan pääomaa, otetaan huomioon verosta vapautettu tulo tai vapautettu tulo tai pääoma.

 

23 artikla

Syrjintäkielto

1. Sopimusvaltion kansalaisiin ei sovelleta toisessa sopimusvaltiossa mitään veroa tai siihen liittyviä vaatimuksia, jotka ovat tai raskaampia kuin ne, jotka tämän toisen valtion kansalaisille samoissa olosuhteissa, erityisesti asuinpaikan osalta, kohdistuu tai voidaan alistaa. Tätä määräystä sovelletaan jokaiseen henkilöön, joka ei ole sopimusvaltion kansalainen eikä sopimusvaltion kansalainen. Tätä määräystä sovelletaan 1 artiklan määräysten estämättä henkilöihin, jotka eivät asu yhdessä tai molemmissa sopimusvaltioissa.

 

2. Sopimusvaltiossa olevan yrityksen toisessa sopimusvaltiossa olevan kiinteän toimipaikan verotusta ei saa tässä toisessa valtiossa arvioida epäedullisemmin kuin tämän toisen valtion samaa liiketoimintaa harjoittavien yritysten verotusta. harjoittaa samaa toimintaa. Tätä määräystä ei tule tulkita siten, että se velvoittaisi sopimusvaltion myöntämään toisessa sopimusvaltiossa asukkaille henkilökohtaisia verohelpotuksia, -helpotuksia ja -alennuksia Tätä määräystä ei tule tulkita vaativan sopimusvaltiota myöntämään toisessa sopimusvaltiossa asukkaille henkilökohtaisia verohelpotuksia, -helpotuksia ja -alennuksia siviilisäädyn tai perhevastuun perusteella, joita se myöntää omille asukkailleen.

.

3. Jollei 9 artiklan 1 kappaleen, 11 artiklan 5 kappaleen tai 12 artiklan 5 kohdan määräykset ole 12 artiklan 5 kohta, sovelletaan korkoja, rojalteja ja muita kuluja, jotka sopimusvaltiossa oleva yritys maksaa sopimusvaltiolle maassa asuvalle henkilölle. toisen sopimusvaltion verotettavan voiton määrittämiseksi samoin edellytyksin kuin jos se olisi maksettu ensiksi mainitussa valtiossa asuvalle henkilölle. Samoin sopimusvaltiossa olevan yrityksen velat toisessa sopimusvaltiossa asuvalle henkilölle ovat vähennyskelpoisia tämän yrityksen verotettavaa pääomaa määritettäessä samoin edellytyksin kuin jos ne olisivat olleet solmittuina ensimmäisenä mainitussa valtiossa asuvan henkilön kanssa.

 

4. Sopimusvaltion yritykset, joiden pääoma on kokonaan tai osittain suoraan tai välillisesti joka on yhden tai useamman toisessa sopimusvaltiossa asuvan suoraan tai välillisesti omistuksessa tai määräysvallassa, ei saa kohdistaa ensin mainitussa valtiossa minkäänlaista verotusta tai siihen liittyvää vaatimusta, joka on muusta tai useammasta verotuksesta tai siihen liittyvästä vaatimuksesta. raskaampia kuin verotus ja siihen liittyvät vaatimukset, joita ensimmäisenä mainitun valtion muihin vastaaviin yrityksiin sovelletaan tai voidaan kohdistaa muihin ensimmäisenä mainitun valtion vastaaviin yrityksiin.

 

5. Tämän artiklan määräyksiä sovelletaan sen estämättä, mitä 2 artiklassa määrätään, kaikenlaisiin ja -tyyppisiin veroihin. luonne tai kuvaus.

 

24 artikla

KESKINÄINEN SOPIMUSMENETTELY

1. Jos henkilö katsoo, että toisen tai molempien sopimusvaltioiden toimet johtaa tai johtaa hänen osaltaan verotukseen, joka ei ole tämän yleissopimuksen määräysten mukainen, hän voi näiden valtioiden kansallisen lainsäädännön mukaisista oikeussuojakeinoista huolimatta saattaa asiansa sen sopimusvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jonka sen sopimusvaltion asukas tai, jos sen tapaus kuuluu 23 artiklan 1 kappaleen soveltamisalaan, sen sopimusvaltion asukkaaksi, jonka kansalainen hän on. valtio, jonka kansalainen hän on. Asia on esitettävä kolmen vuoden kuluessa siitä, kun toimenpiteestä, joka johtaa sopimuksen määräysten vastaiseen verotukseen, on tehty ensimmäinen ilmoitus.

 

2. Toimivaltaisen viranomaisen on pyrittävä ratkaisemaan asia, jos vastalause vaikuttaa sen mielestä perustellulta ja jos se ei itse pysty löytämään tyydyttävää ratkaisua. ratkaisemaan tapauksen yhteisellä sopimuksella toisen sopimusvaltion toimivaltaisen viranomaisen kanssa sopimusvaltiota silmällä pitäen sellaisen verotuksen välttämiseksi, joka ei ole sopimuksen mukainen. Sopimusta sovelletaan sopimusvaltioiden kansallisessa lainsäädännössä säädetyistä määräajoista riippumatta.

 

3. Sopimusvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on yhteisellä sopimuksella pyrittävä ratkaisemaan kaikki yleissopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevat vaikeudet tai epäilykset. Ne voivat myös neuvotella yhdessä kaksinkertaisen verotuksen poistamiseksi tapauksissa, joista ei määrätä sopimuksessa.

 

4. Sopimusvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat olla suoraan yhteydessä toisiinsa, myös tällaisista viranomaisista tai niiden edustajista koostuvan sekakomitean välityksellä päästäkseen edellisissä kappaleissa kuvattuun sopimukseen.

 

25 artikla

TIETOJEN VAIHTO

 

1. Sopimusvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on vaihdettava tietoja, jotka ovat ennakoitavissa olevan merkityksellisiä tämän sopimuksen määräysten toteuttamiseksi tai kaikenlaisia veroja ja veroja koskevien kansallisten lakien hallinnon tai täytäntöönpanon kannalta. sopimusvaltioiden tai niiden paikallisviranomaisten puolesta määrätty kuvaus siltä osin kuin paikallisviranomaiset eivät ole tämän sopimuksen vastaisia. Tietojen vaihtoa ei rajoita 1 ja 2 artikla.

 

2. Sopimusvaltion 1 kohdan mukaisesti vastaanottamia tietoja on käsiteltävä salaisuutena samalla tavalla kuin kyseisen valtion kansallisen lainsäädännön mukaisesti saatuja tietoja, ja ne saa paljastaa vain arvioinnin kohteena oleville henkilöille tai henkilöille tai viranomaisille (mukaan lukien tuomioistuimet ja hallintoelimet). tai 1 kohdassa tarkoitettujen verojen kantamista 1 kohdassa tarkoitettujen verojen määrääminen tai kantaminen, tällaisia veroja koskevissa menettelyissä tai syytetoimissa, tällaisiin veroihin liittyvien muutoksenhakumenettelyjen yhteydessä taikka edellä mainitun täytäntöönpanon yhteydessä. Tällaisten henkilöiden tai viranomaisten on käyttää näitä tietoja vain näihin tarkoituksiin. He voivat paljastaa tällaisia tietoja julkisissa oikeuden istunnoissa tai tuomioissa. oikeuden istunnoissa tai tuomioissa.

 

3. Missään tapauksessa 1 ja 2 kappaleen määräyksiä ei voida tulkita niin, että se velvoittaisi sopimusvaltion

a) ryhtyä hallinnollisiin toimiin, jotka ovat ristiriidassa sen tai toisen sopimusvaltion lakien ja hallintokäytännön kanssa

b) antaa tietoja, joita ei ole saatavissa tämän tai toisen sopimusvaltion lain mukaan tai tavanomaisen hallinnon puitteissa

c) toimittaa tietoja, jotka paljastaisivat minkä tahansa kaupallisen, liike-, teollisen, kaupallisen tai ammattisalaisuuden tai kauppaprosessin, tai tietoja, joiden paljastaminen olisi yleisen järjestyksen vastaista.

 

4. Jos sopimusvaltio pyytää tietoja tämän artiklan mukaisesti, toisen sopimusvaltion tulee käyttää käytettävissään olevia valtuuksiaan pyydettyjen tietojen saamiseksi, vaikka se ei tarvitsisi näitä tietoja omiin verotustarkoituksiinsa. Edellisen virkkeen velvoitteeseen sovelletaan 3 kohdan rajoituksia paitsi. jos tällaiset rajoitukset ovat omiaan estämään sopimusvaltiota välittämästä tietoja pelkästään siksi, että sillä ei ole kansallista intressiä tietoon.

 

5. Missään tapauksessa 3 kappaleen määräyksiä ei saa tulkita siten, että se sallii sopimusvaltion kieltäytyä toimittamasta tietoja. Valtio voi kieltäytyä toimittamasta pyydettyjä tietoja vain siksi, että tiedot ovat pankin, muun rahoituslaitoksen, pankin, muun rahoituslaitoksen, edustajan tai henkilön hallussa. toimiessaan asiamiehenä tai luottamushenkilönä tai koska tieto liittyy henkilön omaisuuteen.

 

26 artikla

DIPLOMAATTISTEN JA KONSULIEDUSTUSTEN JÄSENET

Tämän yleissopimuksen määräykset eivät vaikuta diplomaatti- tai konsuliedustustojen jäsenten ja kansainvälisten järjestöjen kansainvälisten järjestöjen pysyvien valtuuskuntien jäsenten verotuksellisiin erioikeuksiin kansainvälisen oikeuden yleisten sääntöjen tai erityissopimusten määräysten mukaisesti. .

 

27 artikla

VOIMAANTULO

1. Kumpikin sopimusvaltio ilmoittaa toiselle kirjallisesti diplomaattisia kanavia pitkin lainsäädäntönsä edellyttämien menettelyjen saattamisesta päätökseen tämän yleissopimuksen voimaan saattamiseksi. tämän yleissopimuksen voimaantulon edellyttämät menettelyt. Yleissopimus tulee voimaan päivänä, jona viimeinen näistä ilmoituksista vastaanotetaan.

 

2. Yleissopimusta sovelletaan

a) lähteellä pidätettävien verojen osalta tuloihin, jotka on kohdistettu tammikuun ensimmäisenä päivänä tai sen jälkeen sitä vuotta välittömästi seuraavan kalenterivuoden, jona sopimus tulee voimaan

(b) muiden tulo- ja pääomaverojen osalta veroihin, jotka maksetaan siltä verovuodelta, joka alkaa tammikuun ensimmäisenä päivänä tai sen jälkeen kalenterivuonna, joka seuraa välittömästi sitä vuotta, jona sopimus tulee voimaan, jolloin yleissopimus tulee voimaan.

 

28 artikla

VASTUUVAPAUSLAUSEKE

1. Tämä yleissopimus on voimassa, kunnes sopimusvaltio irtisanoo sen. Kukin sopimusvaltio voi irtisanoa yleissopimuksen diplomaattiteitse vähintään kuusi kuukautta ennen kunkin kalenterivuoden loppua. ennen kunkin kalenterivuoden loppua.

 

2. Yleissopimus lakkaa olemasta voimassa

a) lähteellä pidätettävien verojen osalta tuloihin, jotka on kohdistettu irtisanomisvuotta välittömästi seuraavan kalenterivuoden tammikuun 1 päivänä tai sen jälkeen

b) muiden tulo- ja pääomaverojen osalta irtisanomisvuotta välittömästi seuraavan kalenterivuoden tammikuun 1 päivänä tai sen jälkeen alkavalta verovuodelta maksettaviin veroihin. jossa ilmoitus annetaan.

 

TÄMÄN VAKUUDEKSI allekirjoittaneet, siihen asianmukaisesti valtuutettuina, ovat allekirjoittaneet tämän yleissopimuksen.

Tehty Luxemburgissa 2 päivänä kesäkuuta 2014 kahtena kappaleena ranskaksi ja katalaaniksi

kielellä, ja molemmat tekstit ovat yhtä todistusvoimaisia.