SOPIMUS

LUXEMBURGIN SUURherttuakunnan HALLITUKSEN JA SINGAPOREN TASAVALLAN HALLITUKSEN VÄLILLÄ KAKSINKOISVEROTUKSEN VÄLTTÄMISEKSI SEKÄ VEROTUKSEN VÄLTTÄMISEKSI TULO- JA TULOVEROJEN OSALTA

 

Luxemburgin suurherttuakunnan hallitus ja Singaporen tasavallan hallitus,

haluten tehdä sopimuksen kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veronkierron estämiseksi tulo- ja pääomaverotuksen osalta,]

ovat sopineet seuraavasti:

Artikla 1

Suojatut henkilöt

Tätä sopimusta sovelletaan henkilöihin, jotka asuvat yhdessä tai molemmissa sopimusvaltioissa.

 

2 artikla

Katetut verot

1. Tätä sopimusta sovelletaan tulo- ja pääomaveroihin, jotka määrätään sopimusvaltion tai sen paikallisviranomaisten puolesta, riippumatta siitä, millä tavalla ne kannetaan.

2. Tuloveroina ja pääomaveroina pidetään kaikkia kokonaistuloista, kokonaispääomasta tai tulo- tai pääomaosista kannettavia veroja, mukaan lukien verot irtaimen tai kiinteän omaisuuden luovuttamisesta saadusta voitosta.

3. Nykyiset verot, joihin sopimusta sovelletaan, ovat erityisesti:

a) Singaporessa:

i) tulovero

(jäljempänä “Singaporen vero”);

b) Luxemburgissa:

i) henkilöiden tulovero (l’impôt sur le revenu des personnes physiques);

ii) yhtiövero (l’impôt sur le revenu des collectivités);

iii) pääomavero (l’impôt sur la fortune); ja

iv) kunnallinen kauppavero (l’impôt commercial communal);

(jäljempänä “Luxemburgin vero”)

4. Sopimusta sovelletaan myös kaikkiin samanlaisiin tai olennaisesti samankaltaisiin veroihin, jotka määrätään Sopimuksen allekirjoituspäivän jälkeen olemassa olevien verojen lisäksi tai niiden sijasta. Sopimusvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava toisilleen kaikista merkittävistä muutoksista, jotka on tehty niiden verolainsäädännössä.

 

3 artikla

Yleiset määritelmät

1. Tässä sopimuksessa, ellei asiayhteys toisin edellytä: (a) termi “Singapore” tarkoittaa Singaporen tasavaltaa ja maantieteellisessä merkityksessä käytettynä se sisältää sen maa-alueen, sisävedet ja aluemeren sekä kaikki aluemeren ulkopuolella sijaitseva merialue, joka on nimetty tai voidaan tulevaisuudessa nimetä sen kansallisen lainsäädännön mukaisesti kansainvälisen oikeuden mukaisesti alueeksi, jolla Singapore voi käyttää suvereenia oikeuksia tai lainkäyttövaltaa meren, merenpohjan suhteen , pohjamaa ja luonnonvarat;

b) termi “Luxemburg” tarkoittaa Luxemburgin suurherttuakuntaa ja maantieteellisessä merkityksessä käytettynä Luxemburgin suurherttuakunnan aluetta;

c) termi “henkilö” sisältää yksilön, yhtiön ja minkä tahansa muun henkilöyhteisön;

(d) termillä “yhtiö” tarkoitetaan mitä tahansa yhteisöä tai yhteisöä, jota käsitellään verotuksessa yhteisönä;

(e) termillä “sopimusvaltiossa oleva yritys” ja “toisessa sopimusvaltiossa oleva yritys” tarkoitetaan sopimusvaltiossa asuvan henkilön harjoittamaa yritystä ja toisessa sopimusvaltiossa asuvan henkilön harjoittamaa yritystä;

f) “kansainvälinen liikenne” tarkoittaa sopimusvaltion yrityksen liikennöimää kuljetusta laivalla tai ilma-aluksella, paitsi jos laivaa tai ilma-alusta liikennöidään yksinomaan toisessa sopimusvaltiossa olevien paikkojen välillä;

g) “toimivaltainen viranomainen” tarkoittaa:

i) Singaporessa valtiovarainministeri tai tämän valtuuttama edustaja;

ii) Luxemburgissa valtiovarainministeri tai tämän valtuuttama edustaja;

h) käsite “kansalainen” suhteessa sopimusvaltioon tarkoittaa:

(i) jokaista henkilöä, jolla on tämän sopimusvaltion kansalaisuus tai kansalaisuus; ja

(ii) oikeushenkilöä, yhtiötä tai yhdistystä, jonka asema sellaisena on saanut kyseisessä sopimusvaltiossa voimassa olevan lainsäädännön.

2. Mitä tulee sopimusvaltion soveltamiseen milloin tahansa sopimusvaltiossa, kaikilla termeillä, joita ei ole määritelty siinä, on, ellei asiayhteys toisin edellytä, se merkitys, joka sillä on tuolloin kyseisen valtion lain mukaan verojen kannalta. jota sopimusta sovelletaan, mikä tahansa kyseisen valtion sovellettavien verolakien mukainen merkitys, joka on ensisijainen sen valtion muiden lakien mukaiseen merkitykseen nähden.

 

4 artikla

Asukas

1. Tässä sopimuksessa termi “sopimusvaltiossa asuva” tarkoittaa henkilöä, joka tämän valtion lakien mukaan on siellä verovelvollinen kotipaikkansa, asuinpaikkansa, johtopaikkansa tai minkä tahansa muun perusteen perusteella. luonteeltaan samankaltainen, ja se sisältää myös kyseisen valtion ja sen paikallisviranomaiset tai lakisääteiset elimet.

2. Jos henkilö 1 kappaleen määräysten perusteella asuu molemmissa sopimusvaltioissa, hänen asemansa määritetään seuraavasti:

a) hänen katsotaan asuvan vain siinä valtiossa, jossa hänellä on käytettävissään pysyvä koti; jos hänellä on käytettävissään pysyvä koti molemmissa valtioissa, hänen katsotaan asuvan vain siinä valtiossa, johon hänen henkilökohtaiset ja taloudelliset suhteensa ovat läheisempiä (elintärkeiden etujen keskus);

b) jos valtiota, jossa hänellä on elintärkeiden etujensa keskus, ei voida määrittää tai jos hänellä ei ole käytettävissään pysyvää asuntoa kummassakaan valtiossa, hänen katsotaan asuvan vain siinä valtiossa, jossa hän on tavallinen asuinpaikka;

c) jos hänellä on vakituinen asuinpaikka molemmissa valtioissa tai ei kummassakaan niistä, hänen katsotaan asuvan vain siinä valtiossa, jonka kansalainen hän on;

d) kaikissa muissa tapauksissa sopimusvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on ratkaistava kysymys yhteisellä sopimuksella.

3. Jos 1 kappaleen määräysten mukaisesti muu henkilö kuin luonnollinen henkilö asuu molemmissa sopimusvaltioissa, hänen katsotaan asuvan vain siinä valtiossa, jossa sen tosiasiallinen johto sijaitsee. Jos sen tosiasiallisen johdon paikkaa ei voida määrittää, sopimusvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on ratkaistava kysymys yhteisellä sopimuksella.

 

5 artikla

Pysyvä järjestely

1. Tässä sopimuksessa “kiinteä toimipaikka” tarkoittaa kiinteää toimipaikkaa, jonka kautta yrityksen liiketoimintaa harjoitetaan kokonaan tai osittain.

2. Termi “kiinteä toimipaikka” sisältää erityisesti:

a) johtopaikka;

(b) sivuliike;

c) toimisto;

d) tehdas;

e) työpaja; ja

f) kaivos, öljy- tai kaasuporras, louhos tai mikä tahansa muu luonnonvarojen louhintapaikka.

3. Termi “kiinteä toimipaikka” sisältää myös:

a) rakennustyömaa, rakennus-, kokoonpano-, asennus- tai ruoppaushanke tai niihin liittyvät valvontatoimet, mutta vain jos tällainen työmaa, hanke tai toimet kestävät yli 12 kuukautta;

b) sopimusvaltion yrityksen suorittama palvelujen, mukaan lukien konsulttipalvelut, tarjoaminen työntekijöiden tai muun henkilöstön kautta, jonka yritys on palkannut tähän tarkoitukseen, mutta vain jos tämäntyyppinen toiminta jatkuu (samaan tai siihen liittyvään hankkeeseen) toiseen sopimusvaltioon ajanjaksoksi tai ajanjaksoiksi, jotka ovat yhteensä yli 365 päivää minkä tahansa 15 kuukauden ajanjakson aikana.

4. [Modified by paragraph 3 of Article 13 of the MLI] [Tämän artiklan edeltävistä määräyksistä huolimatta termin “kiinteä toimipaikka” ei katsota sisältävän:

   a) tilojen käyttö yksinomaan yritykselle kuuluvien tavaroiden varastointiin, esillepanoon tai toimittamiseen;

   b) yritykselle kuuluvien tavaroiden varastojen ylläpito yksinomaan varastointia, näytteillepanoa tai toimitusta varten;

   c) yritykselle kuuluvien tavaroiden tai tavaroiden varaston ylläpitäminen yksinomaan toisen yrityksen suorittamaa jalostusta varten;

   d) kiinteän toimipaikan ylläpitäminen yksinomaan tavaroiden tai tavaroiden ostamista tai tietojen keräämistä varten yritykselle;

   e) kiinteän toimipaikan ylläpitäminen yksinomaan minkä tahansa muun valmistelevan tai avustavan toiminnan harjoittamista varten yrityksen hyväksi;

   f) kiinteän toimipaikan ylläpitäminen ainoastaan mitä tahansa a–e alakohdassa mainittujen toimintojen yhdistelmää varten edellyttäen, että tästä yhdistämisestä johtuva kiinteän toimipaikan kokonaistoiminta on luonteeltaan valmistelevaa tai avustavaa .]

   Seuraava MLI:n 13 artiklan 3 kohta korvaa tämän sopimuksen 5 artiklan 4 kohdan:

   MLI:N ARTIKLA 13 – PYSYVYN SIJOITTAMISEN KEINNOLLINEN VÄLTTÄMINEN ERITYISTEN TOIMINTAPOIKKEUKSIEN AVULLA

   (Vaihtoehto B)

   Huolimatta[Article 5 of the Agreement] , termin “kiinteä toimipaikka” ei katsota sisältävän:

   1. a) kohdassa erityisesti luetellut toimet [paragraph 4 of Article 5 of the Agreement] toimintana, jonka ei katsota muodostavan kiinteää toimipaikkaa, riippumatta siitä, onko kyseinen poikkeus pysyvän toimipaikan asemasta riippuvainen siitä, onko toiminta valmistelevaa tai avustavaa, paitsi siltä osin kuin [the provision] määrätään nimenomaisesti, että tietyn toiminnan ei katsota muodostavan kiinteää toimipaikkaa edellyttäen, että se on valmistelevaa tai avustavaa toimintaa;
   1. b) kiinteän toimipaikan ylläpitäminen ainoastaan sellaisen toiminnan harjoittamista varten yrityksen hyväksi, jota ei ole kuvattu kohdassa a) edellyttäen, että tämä toiminta on luonteeltaan valmistelevaa tai avustavaa;
   1. c) kiinteän toimipaikan ylläpitäminen yksinomaan mitä tahansa alakohdissa mainittujen toimintojen yhdistelmää varten a) ja b) edellyttäen, että tästä yhdistämisestä johtuva kiinteän toimipaikan kokonaistoiminta on luonteeltaan valmistelevaa tai avustavaa.
   5. Sen estämättä, mitä 1 ja 2 kohdassa määrätään, kun henkilö – muu kuin itsenäinen edustaja, johon 6 kohtaa sovelletaan – toimii yrityksen puolesta ja hänellä on sopimusvaltiossa valtuus tehdä sopimuksia ja hän käyttää sitä tavallisesti. yrityksen nimissä katsotaan yrityksellä olevan kiinteä toimipaikka kyseisessä valtiossa sen toiminnan osalta, jota tämä henkilö harjoittaa yrityksen hyväksi, ellei tällaisen henkilön toiminta rajoitu 4 kappaleessa mainittuun toimintaan, joka kiinteän toimipaikan kautta, ei tästä kiinteästä toimipaikasta tulisi kiinteää toimipaikkaa kyseisen kohdan määräysten mukaisesti.
   6. Yrityksellä ei katsota olevan kiinteää toimipaikkaa sopimusvaltiossa pelkästään sen vuoksi, että se harjoittaa liiketoimintaa tässä valtiossa välittäjän, pääasiamiehen tai muun itsenäisen asiamiehen välityksellä, edellyttäen, että nämä henkilöt toimivat tavanomaisesti. heidän liiketoiminnastaan.
   7. Se, että yhtiö, joka on sopimusvaltiossa asuva, hallitsee yhtiötä, joka on toisessa sopimusvaltiossa asuva tai harjoittaa liiketoimintaa tässä toisessa valtiossa (joko kiinteän toimipaikan kautta tai muuten), määräysvallassa tai määräysvallassa, ei sinänsä muodosta kumpaakaan yhtiötä toisen kiinteänä toimipaikkana.

    

   6 artikla

   Tulot kiinteästä omaisuudesta

   1. Tulosta, jonka sopimusvaltiossa asuva henkilö saa toisessa sopimusvaltiossa sijaitsevasta kiinteästä omaisuudesta (mukaan lukien tulo maataloudesta tai metsätaloudesta), voidaan verottaa tässä toisessa valtiossa.
   2. Käsitteellä “kiinteä omaisuus” on se merkitys, joka sillä on sen sopimusvaltion lain mukaan, jossa kyseinen omaisuus sijaitsee. Termi sisältää joka tapauksessa kiinteän omaisuuden omaisuuden, karjan ja maa- ja metsätaloudessa käytettävät laitteet, oikeudet, joihin sovelletaan yleisen lain maaomaisuutta koskevia säännöksiä, kiinteän omaisuuden käyttö- ja käyttöoikeus sekä oikeudet muuttuviin tai kiinteisiin maksuihin. vastikkeena mineraaliesiintymien, lähteiden ja muiden luonnonvarojen käytöstä tai työoikeudesta; laivoja, veneitä ja lentokoneita ei pidetä kiinteänä omaisuutena.
   3. Mitä 1 momentissa säädetään, sovelletaan tuloon, joka saadaan kiinteän omaisuuden välittömästä käytöstä, vuokrauksesta tai muusta käytöstä.
   4. Mitä 1 ja 3 momentissa säädetään, sovelletaan myös yrityksen kiinteästä omaisuudesta saatuun tuloon sekä itsenäisten henkilökohtaisten palvelujen suorittamiseen käytetystä kiinteästä omaisuudesta saatuun tuloon.

    

   7 artikla

   Liiketoiminnan voitot

   1. Sopimusvaltiossa olevan yrityksen voitosta verotetaan vain tässä valtiossa, ellei yritys harjoita liiketoimintaa toisessa sopimusvaltiossa siellä sijaitsevan kiinteän toimipaikan kautta. Jos yritys harjoittaa liiketoimintaa edellä mainitulla tavalla, yrityksen voitosta voidaan verottaa toisessa valtiossa, mutta vain siitä osasta, joka kuuluu kyseiselle kiinteälle toimipaikalle.
   2. Jollei 3 kappaleen määräyksistä muuta johdu, jos sopimusvaltiossa oleva yritys harjoittaa liiketoimintaa toisessa sopimusvaltiossa siellä sijaitsevan kiinteän toimipaikan kautta, kussakin sopimusvaltiossa tälle kiinteälle toimipaikalle on kohdistettava voitto, jonka se saattaa odottaa saavan tehdä, jos se olisi erillinen ja erillinen yritys, joka harjoittaa samaa tai samankaltaista toimintaa samoilla tai samankaltaisilla ehdoilla ja toimii täysin itsenäisesti sen yrityksen kanssa, jonka kiinteä toimipaikka se on.
   3. Kiinteän toimipaikan voittoa määritettäessä on vähennettävä kiinteästä toimipaikasta aiheutuneet kulut, mukaan lukien näin syntyneet liikkeenjohdon ja yleishallinnon kulut, riippumatta siitä, missä valtiossa kiinteä toimipaikka sijaitsee tai muualla.
   4. Siltä osin kuin sopimusvaltiossa on ollut tapana määrittää kiinteälle toimipaikalle kohdistettavat voitot sen perusteella, että yrityksen kokonaisvoitto jaetaan sen eri osiin, mikään 2 kappaleessa ei estä tätä sopimusvaltiota määräämästä tavanomaisella jaolla verotettavat voitot; käytetyn jakomenetelmän on kuitenkin oltava sellainen, että tulos on tämän artiklan periaatteiden mukainen.
   5. Kiinteään toimipaikkaan ei saa katsoa voittoa pelkästään sen perusteella, että tämä kiinteä toimipaikka ostaa tavaroita tai tavaroita yritykselle.
   6. Edellisiä kohtia sovellettaessa kiinteälle toimipaikalle kohdistettava voitto määritetään vuosittain samalla menetelmällä, jollei ole painavaa ja riittävää syytä toisin.
   7. Jos voitot sisältävät tuloeriä, joita käsitellään erikseen tämän sopimuksen muissa artikloissa, tämän artiklan määräykset eivät vaikuta näiden artiklojen määräyksiin.

    

   8 artikla

   Toimitus ja lentoliikenne

   1. Voitosta, jonka sopimusvaltiossa oleva yritys saa laivojen tai ilma-alusten käytöstä kansainvälisessä liikenteessä, verotetaan vain tässä valtiossa.
   2. Mitä 1 momentissa säädetään, sovelletaan myös pooliin, yhteisyritykseen tai kansainväliseen liikennöintitoimistoon osallistumisesta saatuun voittoon.
   3. Tätä artiklaa sovellettaessa laivojen tai ilma-alusten kansainvälisessä liikenteessä saadut voitot sisältävät:

   a) voitot laivojen tai lentokoneiden vuokraamisesta ilman miehistöä;

   b) voitot tavaroiden tai tavaroiden kuljetukseen käytettyjen konttien (mukaan lukien perävaunut ja niihin liittyvät laitteet konttien kuljetukseen) käytöstä, huollosta tai vuokraamisesta; ja

   c) laivojen tai ilma-alusten toimintaan liittyvien varojen korko; jos tällainen vuokraus tai käyttö, huolto tai vuokraus taikka tällainen korko, tapauksen mukaan, liittyy laivojen tai ilma-alusten käyttöön kansainvälisessä liikenteessä

   9 artikla

   Osakkuusyritykset

   1. Missä

   a) sopimusvaltion yritys osallistuu suoraan tai välillisesti toisen sopimusvaltion yrityksen johtamiseen, määräysvaltaan tai pääomaan, tai

   b) samat henkilöt osallistuvat suoraan tai välillisesti sopimusvaltion yrityksen ja toisen sopimusvaltion yrityksen johtamiseen, määräysvaltaan tai pääomaan,

   ja kummassakin tapauksessa näiden kahden yrityksen välillä asetetaan tai määrätään ehtoja niiden kaupallisissa tai taloudellisissa suhteissa, jotka poikkeavat riippumattomien yritysten välisistä ehdoista, niin kaikki voitot, jotka ilman näitä ehtoja olisivat kertyneet jollekin yrityksistä, mutta näiden edellytysten vuoksi niitä ei ole kertynyt, ne voidaan sisällyttää kyseisen yrityksen voittoihin ja verottaa vastaavasti.

   2. [Korvattu MLI:n 17 §:n 1 momentilla] [Jos sopimusvaltio sisällyttää tämän valtion yrityksen voittoon – ja sen mukaisesti verotuksiin – voitot, joista toisen sopimusvaltion yritystä on verotettu tässä toisessa valtiossa, ja näin sisältyvät voitot ovat voittoja, jotka olisivat kertynyt ensimmäisenä mainitun valtion yritykselle, jos näiden kahden yrityksen väliset ehdot olisivat olleet samat kuin itsenäisten yritysten välillä, tämän toisen valtion on tehtävä asianmukainen oikaisu siitä sovituista yrityksistä kannettavan veron määrään voitot. Tällaista oikaisua määritettäessä on otettava asianmukaisesti huomioon tämän sopimuksen muut määräykset, ja sopimusvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on tarvittaessa neuvoteltava keskenään.

      Seuraava MLI:n 17 artiklan 1 kohta korvaa tämän sopimuksen 9 artiklan 2 kohdan:

      MLI:N 17 ARTIKLA – VASTAAVAT MUKAUTUKSET

      Missä [Contracting State] sisällyttää sen yrityksen voittoon [Contracting State] – ja verot vastaavasti – voitot, jotka toisen yrityksen yritys saa [Contracting State] on verotettu tuossa toisessa [Contracting State] ja näin sisältyvät voitot ovat voittoja, jotka olisivat kertyneet ensimmäisenä mainitun yrityksen [Contracting State] jos näiden kahden yrityksen väliset ehdot olisivat olleet samat kuin itsenäisten yritysten välillä, niin se toinen [Contracting State] on tehtävä asianmukaiset oikaisut kyseisestä voitosta kannettavan veron määrään. Tällaista oikaisua määritettäessä on otettava asianmukaisesti huomioon muut säännökset[the Agreement] ja toimivaltaiset viranomaiset[Contracting States] neuvottelevat tarvittaessa keskenään.

       

      10 artikla

      Osingot

      1. Osingosta, jonka sopimusvaltiossa asuva yhtiö maksaa toisessa sopimusvaltiossa asuvalle henkilölle, verotetaan vain tässä toisessa valtiossa, jos osingon saaja on osingon tosiasiallinen edunsaaja. Tämä kohta ei vaikuta yhtiön sen voiton verotukseen, josta osinko maksetaan.
      2. Tässä artiklassa käytetty termi “osingot” tarkoittaa tuloa osakkeista, “jouissance-osuuksista” tai “jouissance-oikeuksista”, kaivososuuksista, perustajaosuuksista tai muista oikeuksista, jotka eivät ole velkasaamisia, osallistumisesta voittoon, sekä tuloja muut yhtiöoikeudet, joihin sovelletaan samaa verotuskohtelua kuin osakkeista saatua tuloa sen valtion lakien mukaan, jossa voitonjakoyhtiö asuu.
      3. Mitä 1 kappaleessa määrätään, ei sovelleta, jos osinkojen tosiasiallinen edunsaaja, joka on sopimusvaltiossa asuva, harjoittaa liiketoimintaa siinä toisessa sopimusvaltiossa, jossa osinkoa maksava yhtiö asuu, siellä sijaitsevan kiinteän toimipaikan kautta, tai suorittaa tässä toisessa valtiossa itsenäisiä henkilökohtaisia palveluja siellä sijaitsevasta kiinteästä toimipaikasta, ja omistus, josta osinkoa maksetaan, liittyy tosiasiallisesti tällaiseen kiinteään toimipaikkaan. Tällöin sovelletaan tapauksen mukaan 7 artiklan tai 14 artiklan määräyksiä.
      4. Kun yhtiö, joka on sopimusvaltiossa asuva, saa voittoa tai tuloa toisesta sopimusvaltiosta, tämä toinen valtio ei saa verottaa yhtiön maksamia osingkoja, paitsi siltä osin kuin nämä osingot maksetaan tässä toisessa sopimusvaltiossa asuvalle henkilölle. valtio tai siltä osin kuin omistusosuus, josta osinko maksetaan, liittyy tosiasiallisesti tässä toisessa valtiossa sijaitsevaan kiinteään toimipaikkaan tai kiinteään toimipaikkaan, eikä veroteta yhtiön jakamattomia voittoja yhtiön jakamattomista voitoista, vaikka osingot maksettaisiin maksetut tai jakamattomat voitot koostuvat kokonaan tai osittain kyseisessä toisessa valtiossa kertyneistä voitoista tai tuloista.

       

      11 artikla

      Kiinnostuksen kohde

      1. Korosta, joka kertyy sopimusvaltiosta ja jonka tosiasiallisesti omistaa toisessa sopimusvaltiossa asuva henkilö, verotetaan vain tässä toisessa valtiossa.
      2. Tässä artiklassa käytetty termi “korko” tarkoittaa tuloja kaikenlaisista velkasaamisista riippumatta siitä, onko ne vakuutettu kiinnityksellä ja onko niillä oikeutta osallistua velallisen voittoihin, ja erityisesti tuloja valtion arvopapereista ja tuloista. joukkovelkakirjoista tai debentuureista, mukaan lukien tällaisiin arvopapereihin, joukkovelkakirjoihin tai debentuureihin liittyvät palkkiot ja palkinnot. Viivästysmaksuja ei pidetä tässä artiklassa tarkoitettuina korkoina.
      3. Mitä 1 kappaleessa määrätään, ei sovelleta, jos koron tosiasiallinen edunsaaja sopimusvaltiossa asuvana harjoittaa liiketoimintaa toisessa sopimusvaltiossa, jossa korko syntyy, siellä sijaitsevan kiinteän toimipaikan kautta tai toimii tässä toisessa sopimusvaltiossa. Valtiosta riippumattomat henkilökohtaiset palvelut siellä sijaitsevasta kiinteästä toimipaikasta ja velkasitoumus, josta korkoa maksetaan, liittyy tosiasiallisesti tällaiseen kiinteään toimipaikkaan. Tällöin sovelletaan tapauksen mukaan 7 artiklan tai 14 artiklan määräyksiä.
      4. Jos maksajan ja tosiasiallisen edunsaajan välisen tai näiden molempien ja jonkun muun henkilön välisen erityissuhteen vuoksi koron määrä, ottaen huomioon se velkasitoumus, josta se maksetaan, ylittää sen määrän, joka Jos maksaja ja tosiasiallinen edunsaaja ovat sopineet tällaisen suhteen puuttuessa, tämän artiklan määräyksiä sovelletaan vain viimeksi mainittuun määrään. Tällaisessa tapauksessa maksujen ylittävä osa pysyy veronalaisena kunkin sopimusvaltion lainsäädännön mukaisesti ottaen asianmukaisesti huomioon tämän sopimuksen muut määräykset.

       

      12 artikla

      Rojaltit

      1. Rojalteja, jotka kertyvät sopimusvaltiosta ja maksetaan toisessa sopimusvaltiossa asuvalle henkilölle, voidaan verottaa tässä toisessa valtiossa.
      2. Tällaisia rojalteja voidaan kuitenkin verottaa myös siinä sopimusvaltiossa, jossa ne syntyvät, ja tämän valtion lainsäädännön mukaan, mutta jos rojaltien tosiasiallinen edunsaaja on toisessa sopimusvaltiossa asuva henkilö, niin kannettu vero ei saa ylittää 7 prosenttia rojaltien bruttomäärästä.
      3. Tässä artiklassa käytetty termi “rojaltit” tarkoittaa kaikenlaisia maksuja, jotka saadaan vastikkeena kirjallisten, taiteellisten tai tieteellisten teosten, mukaan lukien elokuvaelokuvien tai radiossa käytettyjen elokuvien tai nauhojen, käytöstä tai käyttöoikeudesta. tai televisiolähetysten, patenttien, tavaramerkkien, mallin tai mallin, suunnitelman, salaisen kaavan tai prosessin tai teollista, kaupallista tai tieteellistä kokemusta koskevien tietojen saamiseksi.
      4. Mitä 1 ja 2 kappaleessa määrätään, ei sovelleta, jos rojaltien tosiasiallinen edunsaaja, joka on sopimusvaltiossa asuva, harjoittaa liiketoimintaa toisessa sopimusvaltiossa, jossa rojaltit syntyvät, siellä sijaitsevan kiinteän toimipaikan kautta tai suorittaa että muut valtiosta riippumattomat henkilökohtaiset palvelut siellä sijaitsevasta kiinteästä toimipaikasta ja oikeus tai omaisuus, josta rojalti maksetaan, liittyy tosiasiallisesti tällaiseen kiinteään toimipaikkaan. Tällöin sovelletaan tapauksen mukaan 7 tai 14 artiklan määräyksiä.
      5. Rojaltien katsotaan syntyvän sopimusvaltiossa, kun maksaja on tässä valtiossa asuva. Jos rojaltit maksavalla henkilöllä, asuuko hän sopimusvaltiossa tai ei, on kuitenkin sopimusvaltiossa kiinteä toimipaikka tai kiinteä toimipaikka, jonka yhteydessä rojaltien maksuvelvollisuus on syntynyt, ja tällaiset rojaltit tällaisen kiinteän toimipaikan tai kiinteän toimipaikan maksaa, tällaisten rojaltien katsotaan kertyvän siinä valtiossa, jossa kiinteä toimipaikka tai kiinteä toimipaikka sijaitsee.
      6. Jos maksajan ja tosiasiallisen edunsaajan välisen tai näiden molempien ja jonkun muun henkilön välisen erityissuhteen vuoksi rojaltien määrä, ottaen huomioon käyttö, oikeus tai tiedot, joista ne maksetaan, ylittää maksaja ja tosiasiallinen edunsaaja olisivat sopineet tällaisen suhteen puuttuessa, tämän artiklan määräyksiä sovelletaan vain viimeksi mainittuun määrään. Tällaisessa tapauksessa maksujen ylittävä osa pysyy veronalaisena kunkin sopimusvaltion lainsäädännön mukaisesti ottaen asianmukaisesti huomioon tämän sopimuksen muut määräykset.

       

      13 artikla

      Pääomavoitot

      1. Voitosta, jonka sopimusvaltiossa asuva henkilö saa 6 artiklassa tarkoitetun ja toisessa sopimusvaltiossa sijaitsevan kiinteän omaisuuden luovuttamisesta, voidaan verottaa tässä toisessa valtiossa.
      2. Voitto sopimusvaltiossa olevan yrityksen toisessa sopimusvaltiossa olevan kiinteän toimipaikan liikeomaisuuteen kuuluvan irtaimen omaisuuden tai sopimusvaltiossa asuvan toisessa sopimusvaltiossa asuvan kiinteään sijaintipaikkaan kuuluvan irtaimen omaisuuden luovuttamisesta Sopimusvaltiota itsenäisten henkilökohtaisten palvelujen suorittamista varten, mukaan lukien tällaisen kiinteän toimipaikan (yksin tai koko yrityksen kanssa) tai tällaisen kiinteän toimipaikan luovuttamisesta saatu voitto, voidaan verottaa tässä toisessa valtiossa.
      3. Voitosta, jonka sopimusvaltiossa asuva henkilö saa kansainvälisessä liikenteessä käytettävien laivojen tai ilma-alusten tai tällaisten laivojen tai ilma-alusten käyttöön liittyvän irtaimen omaisuuden luovutuksesta, verotetaan vain tässä valtiossa.
      4. Muun kuin tämän artiklan edellisissä kappaleissa tarkoitetun omaisuuden luovuttamisesta saadusta voitosta verotetaan vain siinä sopimusvaltiossa, jossa luovuttaja asuu.

       

      14 artikla

      Itsenäiset henkilökohtaiset palvelut

      1. Tulosta, jonka sopimusvaltiossa asuva luonnollinen henkilö saa ammatillisista palveluista tai muusta itsenäisestä toiminnasta, verotetaan vain tässä valtiossa paitsi seuraavissa olosuhteissa, jolloin tästä tulosta voidaan verottaa myös toisessa sopimusvaltiossa :

      a) jos hänellä on säännöllisesti käytettävissään kiinteä tukikohta toisessa sopimusvaltiossa toimintansa harjoittamista varten; siinä tapauksessa vain sitä osaa tulosta, joka kuuluu tälle kiinteälle perustalle, voidaan verottaa tässä toisessa sopimusvaltiossa; tai

      (b) jos hänen oleskelunsa toisessa sopimusvaltiossa kestää yhteensä yli 365 päivää minkä tahansa 15 kuukauden ajanjakson aikana; siinä tapauksessa vain sitä osaa tuloista, jotka hän on saanut tässä toisessa valtiossa harjoittamasta toiminnasta, voidaan verottaa tässä toisessa valtiossa.

      2. Termi “ammatilliset palvelut” sisältää erityisesti itsenäisen tieteellisen, kirjallisen, taiteellisen, koulutus- tai opetustoiminnan sekä lääkäreiden, lakimiesten, insinöörien, arkkitehtien, hammaslääkäreiden ja kirjanpitäjien itsenäisen toiminnan.

      15 artikla

      Riippuvaiset henkilökohtaiset palvelut

      1. Jollei 16, 18 ja 19 artiklan määräyksistä muuta johdu, palkoista, palkoista ja muista vastaavista palkkioista, jotka sopimusvaltiossa asuva henkilö saa työnteosta, verotetaan vain tässä valtiossa, ellei työtä tehdä toisessa sopimusvaltiossa. Jos työtä tehdään tällä tavalla, siitä saadusta palkkiosta voidaan verottaa tässä toisessa valtiossa.
      2. Sen estämättä, mitä 1 kappaleessa määrätään, korvauksesta, jonka sopimusvaltiossa asuva henkilö saa toisessa sopimusvaltiossa tekemästään työstä, verotetaan vain ensiksi mainitussa valtiossa, jos:

      a) vastaanottaja oleskelee toisessa valtiossa ajanjakson tai jaksot, jotka yhteensä ei ylitä 183 päivää minkä tahansa 12 kuukauden ajanjakson aikana, joka alkaa tai päättyy asianomaisena kalenterivuonna; ja

      b) palkan maksaa työnantaja, joka ei asu toisessa valtiossa, tai maksaa työnantajan puolesta; ja

      c) palkkaa ei makseta kiinteästä toimipaikasta tai kiinteästä toimipaikasta, joka työnantajalla on toisessa valtiossa.

      3. Sen estämättä, mitä tämän artiklan edellisissä määräyksissä määrätään, korvauksesta, joka saadaan sopimusvaltion yrityksen kansainvälisessä liikenteessä käyttämässä laivassa tai ilma-aluksessa tehdystä työstä, verotetaan vain tässä valtiossa. Kuitenkin, jos palkkion saa toisessa sopimusvaltiossa asuva henkilö, sitä voidaan verottaa myös tässä toisessa valtiossa.

       

      16 artikla

      Johtajien palkkiot

      Johdon palkkiot ja muut vastaavat maksut, jotka sopimusvaltiossa asuva henkilö saa toisessa sopimusvaltiossa asuvan yhtiön hallituksen jäsenenä, voidaan verottaa tässä toisessa valtiossa.

       

      17 artikla

      Taiteilijat ja urheilijat

      1. Sen estämättä, mitä 14 ja 15 artiklassa määrätään, sopimusvaltiossa asuvan henkilön viihdyttäjänä, kuten teatteri-, elokuva-, radio- tai televisiotaiteilijana tai muusikkona tai urheilijana saamia tuloja henkilökohtaisesta toiminnastaan, jota hän harjoittaa toisessa sopimusvaltiossa, voidaan verottaa tässä toisessa valtiossa.
      2. Jos viihdyttäjän tai urheilijan harjoittamasta henkilökohtaisesta toiminnasta tai siihen liittyvä tulo ei kerry viihdyttäjälle tai urheilijalle itselleen vaan toiselle henkilölle, tästä tulosta voidaan 7, 14 ja 15 §:n säännösten estämättä verottaa Sopimusvaltio, jossa viihdyttäjän tai urheilijan toimintaa harjoitetaan.
      3. Mitä 1 ja 2 kohdassa määrätään, ei sovelleta tuloihin, jotka saadaan taiteilijan tai urheilijan sopimusvaltiossa harjoittamasta toiminnasta, jos vierailu kyseiseen valtioon on kokonaan tai pääosin tuettu toisen tai molempien sopimusvaltioiden julkisilla varoilla tai paikallisilla varoilla. viranomaisille tai niiden lakisääteisille elimille. Tässä tapauksessa tuloa verotetaan vain siinä sopimusvaltiossa, jossa taiteilija tai urheilija asuu.

       

      18 artikla

      Eläkkeet

      1. Jollei 19 artiklan 2 kappaleen määräyksistä muuta johdu, eläkkeistä ja muista vastaavista palkkioista, jotka maksetaan sopimusvaltiossa asuvalle henkilölle aikaisemmasta työsuhteesta, verotetaan vain tässä valtiossa.
      2. Sen estämättä, mitä 1 kappaleessa määrätään, sopimusvaltion sosiaaliturvajärjestelmän mukaisista eläkkeistä ja muista maksuista verotetaan vain tässä valtiossa.
      3. Sen estämättä, mitä 1 kappaleessa määrätään, eläkkeistä ja muista vastaavista palkkioista (mukaan lukien kiinteämääräiset maksut), jotka kertyvät sopimusvaltiosta ja maksetaan toisessa sopimusvaltiossa asuvalle henkilölle, verotetaan vain ensiksi mainitussa valtiossa edellyttäen, että tällaiset maksut ovat peräisin vastaanottajan tai hänen puolestaan eläkejärjestelmään suorittamista tai varauksista suoritetuista maksuista ja että nämä vakuutusmaksut, varaukset tai eläkkeet tai muut vastaavat korvaukset on verotettu ensimmäisenä mainitussa valtiossa sen tavanomaisten verosääntöjen mukaisesti lait.

       

      19 artikla

      Valtion palvelu

      a) Palkat, palkat ja muut vastaavat palkkiot, jotka sopimusvaltio tai paikallinen viranomainen tai sen lakisääteinen toimielin maksaa yksityishenkilölle tälle valtiolle tai viranomaiselle tai laitokselle suoritetuista palveluista, verotetaan vain tässä valtiossa.

      (b) Kuitenkin sellaisista palkoista, palkoista ja muista vastaavista palkkioista verotetaan vain toisessa sopimusvaltiossa, jos palvelu suoritetaan tässä valtiossa ja henkilö on tässä valtiossa asuva, joka:

      i) on kyseisen valtion kansalainen; tai

      (ii) hän ei ole tullut kyseisessä valtiossa asuvaksi yksinomaan palvelujen suorittamista varten.

      a) Sen estämättä, mitä 1 kappaleessa määrätään, eläkkeet ja muut vastaavat korvaukset, jotka sopimusvaltio tai paikallinen viranomainen tai sen lakisääteinen toimielin maksaa tai tämän perustamista varoista maksaa yksityishenkilölle tälle valtiolle tai viranomaiselle suoritetuista palveluista tai yhteisö on veronalainen vain tässä valtiossa.

      (b) Kuitenkin tällaisista eläkkeistä ja muista vastaavista palkkioista verotetaan vain toisessa sopimusvaltiossa, jos luonnollinen asuu tässä valtiossa ja on tämän valtion kansalainen.

      3. Mitä 15, 16, 17 ja 18 artiklassa määrätään, sovelletaan palkkaan, palkkaan ja muihin vastaaviin palkkioihin, jotka on suoritettu sopimusvaltion tai sen paikallisviranomaisen tai lakisääteisen toimielimen harjoittaman liiketoiminnan yhteydessä.

       

      20 artikla

      Opiskelijoiden maksut

      jonka opiskelija tai yrittäjäharjoittelija, joka on tai oli välittömästi ennen sopimusvaltiossa vierailua toisessa sopimusvaltiossa asuva ja joka oleskelee ensin mainitussa valtiossa yksinomaan koulutuksensa tai koulutuksensa vuoksi, saa elatustarkoituksessaan, koulutusta ei veroteta tässä valtiossa edellyttäen, että tällaiset maksut ovat peräisin tämän valtion ulkopuolelta.

      21 artikla

      Muut tulot

      1. Sopimusvaltiossa asuvan henkilön tuloerät, joita ei ole käsitelty tämän sopimuksen edeltävissä artikloissa, verotetaan vain tässä valtiossa, riippumatta siitä, missä ne syntyvät.
      2. Mitä 1 kappaleessa määrätään, ei sovelleta muuhun tuloon kuin 6 artiklan 2 kappaleessa määritellystä kiinteästä omaisuudesta saatuun tuloon, jos tämän tulon saaja sopimusvaltiossa asuvana harjoittaa liiketoimintaa toisessa sopimusvaltiossa siellä sijaitseva kiinteä toimipaikka tai suorittaa siinä toisessa valtiossa itsenäisiä henkilökohtaisia palveluja siellä sijaitsevasta kiinteästä toimipaikasta, ja oikeus tai omaisuus, josta tuloa maksetaan, liittyy tosiasiallisesti tällaiseen kiinteään toimipaikkaan tai kiinteään toimipaikkaan. Tällöin sovelletaan tapauksen mukaan 7 artiklan tai 14 artiklan määräyksiä.
      3. Sen estämättä, mitä 1 ja 2 kappaleessa määrätään, sopimusvaltiossa asuvan tuloeristä, joita ei käsitellä tämän sopimuksen edeltävissä artikloissa ja jotka syntyvät toisessa sopimusvaltiossa, voidaan myös verottaa tässä toisessa valtiossa.

       

      22 artikla

      Iso alkukirjain

      1. Pääomasta, jota edustaa 6 artiklassa tarkoitettu sopimusvaltiossa asuvan henkilön omistama ja toisessa sopimusvaltiossa sijaitseva kiinteä omaisuus, voidaan verottaa tässä toisessa valtiossa.
      2. Pääoma, joka muodostuu sopimusvaltiossa olevan yrityksen toisessa sopimusvaltiossa olevan kiinteän toimipaikan liikeomaisuudesta tai irtaimesta omaisuudesta, joka kuuluu sopimusvaltiossa asuvan henkilön käyttöön toisessa sopimusvaltiossa. itsenäisten henkilökohtaisten palvelujen suorittamista varten voidaan verottaa tässä toisessa valtiossa.
      3. Pääomasta, jota edustavat sopimusvaltiossa asuvan henkilön kansainvälisessä liikenteessä käyttämät laivat ja ilma-alukset sekä tällaisten laivojen ja ilma-alusten käyttöön liittyvä irtain omaisuus, verotetaan vain tässä valtiossa. 4. Kaikki muut sopimusvaltiossa asuvan pääoman osat verotetaan vain tässä valtiossa.

      23 artikla

      Kaksinkertaisen verotuksen poistaminen

      1. Singaporessa kaksinkertainen verotus vältetään seuraavasti: Jos Singaporessa asuva saa Luxemburgista tuloja, jotka tämän sopimuksen määräysten mukaisesti voidaan verottaa Luxemburgissa, Singaporen on hyvitystä koskevaa hyvitystä koskevien lakiensa mukaisesti. muussa maassa kuin Singaporessa maksettavan veron Singaporen veroa vastaan sallittava Luxemburgissa maksettu vero joko suoraan tai vähennyksenä hyvityksenä kyseisen asukkaan tuloista maksettavasta Singaporen verosta. Jos tällainen tulo on osinkoa, jonka Luxemburgissa asuva yhtiö maksaa Singaporessa asuvalle yhtiölle, joka omistaa suoraan tai välillisesti vähintään 10 prosenttia ensimmäisenä mainitun yhtiön osakepääomasta, hyvitys otetaan huomioon. ottaa huomioon Luxemburgin veron, jonka tämä yhtiö maksaa sen voiton osasta, josta osinko maksetaan.
      2. Luxemburgissa kaksinkertainen verotus vältetään seuraavasti: Jollei Luxemburgin lain kaksinkertaisen verotuksen poistamista koskevista määräyksistä muuta johdu, jotka eivät vaikuta tämän yleisperiaatteeseen, kaksinkertainen verotus poistetaan seuraavasti:

      a) Jos Luxemburgissa asuva henkilö saa tuloja tai omistaa pääomaa, jota tämän sopimuksen määräysten mukaisesti voidaan verottaa Singaporessa, Luxemburgin tulee, jollei alakohtien määräyksistä muuta johdu. (b), (c) ja d) vapauttaa tällaiset tulot tai varat verosta, mutta voi laskeakseen veron määrän asukkaan jäljelle jääneestä tulosta tai pääomasta soveltaa samoja verokantoja kuin jos tuloa tai omaisuutta ei olisi vapautettu verosta.

      b) Jos Luxemburgissa asuva saa tuloa, jota 12 artiklan, 17 artiklan ja 21 artiklan 3 kohdan määräysten mukaisesti voidaan verottaa Singaporessa, Luxemburgin on sallittava vähennyksenä henkilöiden tuloverosta tai verosta. kyseisen asukkaan yhtiöverosta määrä, joka vastaa Singaporessa maksettua veroa. Vähennys ei kuitenkaan saa ylittää sitä osaa ennen vähennyksen tekemistä lasketusta verosta, joka kohdistuu sellaisiin Singaporesta saatuihin tuloeriin.

      (c) Alakohdan (a) määräyksiä ei sovelleta Luxemburgissa asuvan henkilön saamiin tuloihin tai omistamaan pääomaan, jos Singapore soveltaa tämän sopimuksen määräyksiä vapauttaakseen tällaisen tulon tai pääoman verosta tai soveltaa sopimuksen 2 kohdan määräyksiä. 12 artiklassa tarkoitettuja tuloja.

      d) Jos Luxemburgissa asuva yhtiö saa osinkoja Singaporen lähteistä, Luxemburg vapauttaa tällaiset osingot verosta edellyttäen, että Luxemburgissa asuva yhtiö omistaa suoraan vähintään 10 prosenttia maksavan yhtiön pääomasta. osingot tilikauden alusta ja jos tämä yhtiö on Singaporessa Luxemburgin yhtiöveroa vastaavan tuloveron alainen. Edellä mainitut Singapore-yhtiön osakkeet on samoin edellytyksin vapautettu Luxemburgin pääomaverosta. Tämän alakohdan mukaista vapautusta sovelletaan myös huolimatta siitä, että Singaporen yritys on vapautettu verosta tai sitä verotetaan alennettuun verokantaan Singaporessa Singaporen taloudellisen kehityksen edistämiseen kannustavien Singaporen lakien mukaisesti.

       

      24 artikla

      Syrjimättömyys

      1. Sopimusvaltion kansalaisiin ei sovelleta toisessa sopimusvaltiossa minkäänlaista verotusta tai siihen liittyvää vaatimusta, joka on muu tai raskaampi kuin se verotus ja siihen liittyvät vaatimukset, joihin tämän toisen valtion kansalaiset samoissa olosuhteissa, erityisesti asuinpaikan suhteen, ovat tai voidaan joutua alttiiksi.
      2. Sopimusvaltiossa olevan yrityksen toisessa sopimusvaltiossa olevan kiinteän toimipaikan verotus ei saa olla epäedullisempi tässä toisessa valtiossa kuin verotus, joka kannetaan tämän toisen valtion samaa toimintaa harjoittavista yrityksistä.
      3. Mitään tämän artiklan määräyksiä ei voida tulkita siten, että se velvoittaisi sopimusvaltion myöntämään:

      a) toisessa sopimusvaltiossa asuville henkilökohtaisia verohelpotuksia, -helpotuksia ja -alennuksia, joita se myöntää omille asukkailleen; tai

      b) toisen sopimusvaltion kansalaisille ne henkilökohtaiset verohelpotukset, -helpotukset ja -alennukset, jotka se myöntää omille kansalaisilleen, jotka eivät asu tässä valtiossa, tai sellaisille muille henkilöille, jotka voidaan määrätä tämän valtion verolainsäädännössä.

      4. Lukuun ottamatta tapauksia, joissa sovelletaan 9 artiklan 1 kappaletta, 11 artiklan 4 kappaletta tai 12 artiklan 6 kappaletta, sopimusvaltion yrityksen toisessa sopimusvaltiossa asuvalle henkilölle maksamat korot, rojaltit ja muut maksut sellaisen yrityksen verotettavan voiton määrittämiseksi vähennyskelpoisia samoin edellytyksin kuin jos ne olisi maksettu ensiksi mainitussa valtiossa asuvalle henkilölle. Samoin kaikki sopimusvaltiossa olevan yrityksen velat toisessa sopimusvaltiossa asuvalle henkilölle ovat tällaisen yrityksen verotettavaa pääomaa määritettäessä vähennettävissä samoin edellytyksin kuin jos ne olisivat olleet sopimusvaltiossa asuvan henkilön kanssa. ensin mainittu valtio.
      5. Sopimusvaltion yrityksiä, joiden pääoma on kokonaan tai osittain yhden tai useamman toisessa sopimusvaltiossa asuvan omistuksessa tai määräysvallassa suoraan tai välillisesti, ei saa kohdistaa ensimmäisenä mainitussa valtiossa minkäänlaiseen verotukseen tai siihen liittyvään vaatimukseen. joka on muuta tai raskaampaa kuin verotus ja siihen liittyvät vaatimukset, joita ensimmäisenä mainitun valtion muihin vastaaviin yrityksiin sovelletaan tai voidaan kohdistaa.
      6. Jos sopimusvaltio myöntää kansalaisilleen verohelpotuksia, joiden tarkoituksena on edistää taloudellista tai sosiaalista kehitystä sen kansallisen politiikan ja kriteerien mukaisesti, sitä ei tule tulkita tämän artiklan mukaiseksi syrjinnäksi. 7. Tämän artiklan määräyksiä sovelletaan veroihin, jotka ovat tämän sopimuksen kohteena.

       

      25 artikla

      Keskinäinen sopimusmenettely

      1. Jos henkilö katsoo, että jommankumman sopimusvaltion tai molempien sopimusvaltioiden toimet johtavat tai johtavat hänen osaltaan verotukseen, joka ei ole tämän sopimuksen määräysten mukainen, hän voi näiden valtioiden kansallisessa lainsäädännössä määrätyistä oikeuskeinoista riippumatta esittää asiansa sen sopimusvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa hän asuu, tai, jos hänen tapauksensa koskee 24 artiklan 1 kappaletta, sen sopimusvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jonka kansalainen hän on. Kanne on esitettävä kolmen vuoden kuluessa siitä, kun ensimmäinen ilmoitus sopimuksen määräysten vastaiseen verotukseen johtaneesta toimenpiteestä on tehty.
      2. Toimivaltaisen viranomaisen on pyrittävä ratkaisemaan asia yhteisellä sopimuksella toisen sopimusvaltion toimivaltaisen viranomaisen kanssa, jos vastalause näyttää sille perustellulta ja jos se ei itse pysty löytämään tyydyttävää ratkaisua. sellaisen veron välttäminen, joka ei ole sopimuksen mukainen. Kaikki saavutettu sopimus pannaan täytäntöön sopimusvaltioiden kansallisessa lainsäädännössä määrätyistä aikarajoituksista huolimatta
      4. Sopimusvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on pyrittävä ratkaisemaan yhteisellä sopimuksella kaikki tämän sopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevat vaikeudet tai epäilykset. Ne voivat myös neuvotella yhdessä kaksinkertaisen verotuksen poistamiseksi tapauksissa, joista ei ole määrätty sopimuksessa.
      5. Sopimusvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat olla suoraan yhteydessä toisiinsa päästäkseen sopimukseen edellisissä kappaleissa tarkoitetulla tavalla.

      Tätä sopimusta sovelletaan seuraavaa MLI:n osaa VI:12

      MLI:N OSA VI (VÄLIMINEN)

      19 artikla

      (Pakollinen sitova välimiesmenettely) MLI

      1. Missä:
      1. a) alla[paragraph 1 of Article 25 of this Agreement] , henkilö on esittänyt asian a. toimivaltaiselle viranomaiselle[Contracting State] sillä perusteella, että jommankumman tai molempien toimet[Contracting States] ovat johtaneet kyseisen henkilön verotukseen, joka ei ole säännösten mukainen[the Agreement] ; ja
      1. b) toimivaltaiset viranomaiset eivät pääse sopimukseen tapauksen ratkaisemiseksi [paragraph 2 of Article 25 of the Agreement], kahden vuoden kuluessa 8 tai 9 kohdassa tarkoitetusta alkamispäivästä [of Article 19 of the MLI]tapauksen mukaan (elleivät maan toimivaltaiset viranomaiset ennen tämän määräajan päättymistä [Contracting States] ovat sopineet eri ajanjaksosta kyseiselle tapaukselle ja ilmoittaneet tällaisesta sopimuksesta asian esittäneelle henkilölle),

      tapauksesta johtuvat ratkaisemattomat kysymykset on henkilön kirjallisesti pyytäessä saatettava välimiesmenettelyyn kohdassa kuvatulla tavalla.[Part VI of the MLI] , toimivaltaisten viranomaisten sopimien sääntöjen tai menettelyjen mukaisesti[Contracting States] määräysten mukaisesti[paragraph 10 of Article 19 of the MLI] .

      2. Jos toimivaltainen viranomainen on keskeyttänyt 1 kohdassa tarkoitetun keskinäisen sopimusmenettelyn [of Article 19 of the MLI] koska yhtä tai useampaa samaa asiaa koskeva asia on vireillä tuomioistuimessa tai hallintotuomioistuimessa, 1 kohdan b alakohdassa säädetty määräaika [of Article 19 of the MLI] päättyy, kunnes tuomioistuin tai hallinto-oikeus on antanut lopullisen päätöksen tai asian käsittely on keskeytetty tai peruutettu. Lisäksi, jos asian esittänyt henkilö ja toimivaltainen viranomainen ovat sopineet keskeyttävästä keskinäisen sopimusmenettelyn, 1 kohdan b alakohdassa säädetty määräaika[of Article 19 of the MLI] lakkaa toimimasta, kunnes jousitus on poistettu.
      3. Jos molemmat toimivaltaiset viranomaiset ovat yhtä mieltä siitä, että henkilö, johon tapaus suoraan vaikuttaa, ei ole toimittanut oikea-aikaisesti jommankumman toimivaltaisen viranomaisen pyytämiä olennaisia lisätietoja 1 kohdan b alakohdassa säädetyn ajanjakson alkamisen jälkeen [of Article 19 of the MLI], 1 kohdan b alakohdassa säädetyn ajan [of Article 19 of the MLI] voimassaoloaikaa jatketaan ajanjaksolla, joka alkaa päivästä, johon mennessä tiedot pyydettiin, ja päättyy tietojen toimittamispäivänä.
      5. a) Välimiesoikeuden päätös välimiesmenettelyn käsiteltäväksi saatetuissa asioissa pannaan täytäntöön 1 momentissa tarkoitettua tapausta koskevalla yhteisellä sopimuksella.[of Article 19 of the MLI] . Välimiesoikeuden päätös on lopullinen.
      1. b) Välimiesoikeuden päätös sitoo molempia[Contracting States] paitsi seuraavissa tapauksissa:
      1. i) jos henkilö, jota asia suoraan koskee, ei hyväksy välimiespäätöksen täytäntöönpanoa koskevaa keskinäistä sopimusta. Tällaisessa tapauksessa toimivaltaiset viranomaiset eivät voi käsitellä asiaa enempää. Asiassa tehdyn välimiespäätöksen täytäntöönpanoa koskevaa keskinäistä sopimusta ei katsota sellaisen henkilön, jota asia suoraan koskee, hyväksyneen, jos henkilö, jota asia suoraan koskee, ei tee sitä 60 päivän kuluessa siitä päivästä, jona keskinäinen sopimus on annettu tiedoksi. on lähetetty henkilölle, peruuttaa kaikki välimiespäätöksen täytäntöönpanoa koskevassa yhteisessä sopimuksessa sovitut asiat tuomioistuimen tai hallintotuomioistuimen käsittelystä tai muuten lopettaa vireillä olevat tuomioistuin- tai hallintomenettelyt tällaisissa asioissa yhteisen sopimuksen mukaisella tavalla.
      1. ii) jos jonkin valtion tuomioistuin on tehnyt lopullisen päätöksen[Contracting States] katsoo, että välimiesoikeuden päätös on pätemätön. Tällaisessa tapauksessa 1 kohdan mukainen välimiesmenettelypyyntö[of Article 19 of the MLI] katsotaan tekemättä, ja välimiesmenettelyä ei katsota tapahtuneen (lukuun ottamatta artiklaa 21 (välimiesmenettelyn luottamuksellisuus) ja 25 artiklaa (välimiesmenettelyn kustannukset)[of the MLI] ). Tällaisessa tapauksessa voidaan esittää uusi välimiesmenettelyä koskeva pyyntö, elleivät toimivaltaiset viranomaiset sovi, että tällaista uutta pyyntöä ei sallita.

      iii) jos henkilö, jota asia suoraan koskee, nostaa riita-asioita, jotka on ratkaistu välimiespäätöksen täytäntöönpanoa koskevassa keskinäisessä sopimuksessa missä tahansa tuomioistuimessa tai hallintotuomioistuimessa.

      5. Toimivaltainen viranomainen, joka vastaanotti ensimmäisen pyynnön 1 kohdan a alakohdassa kuvatusta keskinäisestä sopimusmenettelystä[of Article 19 of the MLI] kahden kalenterikuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta:
      1. a) lähettää asian esittelijälle ilmoituksen vastaanottaneensa pyynnön; ja
      1. b) lähettää ilmoituksen pyynnöstä ja kopion pyynnöstä toisen valtion toimivaltaiselle viranomaiselle[Contracting State] .
      6. Kolmen kalenterikuukauden kuluessa siitä, kun toimivaltainen viranomainen on vastaanottanut keskinäistä sopimusmenettelyä koskevan pyynnön (tai kopion siitä toisen valtion toimivaltaiselta viranomaiselta).[Contracting State] ) sen tulee joko:
      1. a) ilmoittaa tapauksen esittelijälle ja toiselle toimivaltaiselle viranomaiselle, että se on saanut tiedot, jotka ovat tarpeen tapauksen sisällöllisen käsittelyn suorittamiseksi; tai
      1. b) pyytää kyseiseltä henkilöltä lisätietoja tätä tarkoitusta varten.
      7. Jos 6 kohdan b alakohdan mukaisesti [of Article 19 of the MLI], jos toinen tai molemmat toimivaltaiset viranomaiset ovat pyytäneet asian esittäneeltä henkilöltä lisätietoja, jotka ovat tarpeen tapauksen perusteellisen käsittelyn suorittamiseksi, lisätietoja pyytäneen toimivaltaisen viranomaisen on kolmen kalenterikuukauden kuluessa lisätietojen vastaanottamisesta kyseiseltä henkilöltä. , ilmoittaa kyseiselle henkilölle ja toiselle toimivaltaiselle viranomaiselle joko:
      1. a) että se on vastaanottanut pyydetyt tiedot; tai
      2. b) osa pyydetyistä tiedoista puuttuu edelleen.
      8. Jos kumpikaan toimivaltainen viranomainen ei ole pyytänyt lisätietoja 6 kohdan b alakohdan mukaisesti[of Article 19 of the MLI] , 1 kohdassa tarkoitettu alkamispäivä[of Article 19 of the MLI] on aikaisempi seuraavista:
      1. a) päivämäärä, jona molemmat toimivaltaiset viranomaiset ovat ilmoittaneet asiasta asian esittäneelle henkilölle 6 kohdan a alakohdan mukaisesti[of Article 19 of the MLI] ; ja
      1. b) päivämäärä, joka on kolme kalenterikuukautta toisen osapuolen toimivaltaiselle viranomaiselle tehdystä ilmoituksesta[Contracting State] 5 kohdan b alakohdan mukaisesti[of Article 19 of the MLI] .
      9. Jos lisätietoja on pyydetty 6 kohdan b alakohdan mukaisesti[of Article 19 of the MLI] , 1 kohdassa tarkoitettu alkamispäivä[of Article 19 of the MLI] on aikaisempi seuraavista:
      1. a) viimeinen päivämäärä, jona lisätietoja pyytäneet toimivaltaiset viranomaiset ovat ilmoittaneet asiasta asian esittäneelle henkilölle ja toiselle toimivaltaiselle viranomaiselle 7 kohdan a alakohdan mukaisesti[of Article 19 of the MLI] ; ja
      1. b) päivämäärä, joka on kolme kalenterikuukautta sen jälkeen, kun molemmat toimivaltaiset viranomaiset ovat saaneet kaikki jommankumman toimivaltaisen viranomaisen pyytämät tiedot tapauksen esittäneeltä henkilöltä.

      Jos kuitenkin toinen tai molemmat toimivaltaiset viranomaiset lähettävät 7 kohdan b alakohdassa tarkoitetun ilmoituksen[of Article 19 of the MLI] , tällaista ilmoitusta on käsiteltävä 6 kohdan b alakohdan mukaisena lisätietopyyntönä[of Article 19 of the MLI] .

      10. Toimivaltaiset viranomaiset[Contracting States] mukaisesti yhteisellä sopimuksella[Article 25 of the Agreement] määritellään määräysten soveltamistapa[Part VI of the MLI] , mukaan lukien vähimmäistiedot, jotka kukin toimivaltainen viranomainen tarvitsee tapauksen perusteellisen tarkastelun suorittamiseksi. Tällainen sopimus on tehtävä ennen päivää, jona asiassa ratkaisemattomat kysymykset voidaan ensimmäisen kerran saattaa välimiesmenettelyyn, ja sitä voidaan muuttaa ajoittain sen jälkeen
      11. Huolimatta kohdan muista määräyksistä[Article 19 of the MLI] ,
      1. a) kaikista ratkaisemattomista kysymyksistä, jotka johtuvat keskinäisestä sopimusmenettelystä muutoin välimiesmenettelyn puitteissa.[the MLI] ei saa saattaa välimiesmenettelyyn, jos jommankumman valtion tuomioistuin tai hallintotuomioistuin on jo tehnyt asiasta päätöksen[Contracting State] ;
      1. b) jos milloin tahansa välimiesmenettelyä koskevan pyynnön esittämisen jälkeen ja ennen kuin välimiespaneeli on toimittanut päätöksensä maan toimivaltaisille viranomaisille.[Contracting States] , asiaa koskevan päätöksen tekee jonkin maan tuomioistuin tai hallintotuomioistuin[Contracting States] välimiesmenettely päättyy.

      20 artikla

      MLI:n (välimiesten nimittäminen).

      1. Paitsi siltä osin kuin maan toimivaltaiset viranomaiset[Contracting States] sopia keskenään erilaisista säännöistä, kohdat 2–4[of Article 20 of the MLI] sovelletaan tarkoituksiin[Part VI of the MLI] .
      2. Välimiespaneelin jäsenten nimittämiseen sovelletaan seuraavia sääntöjä:
      1. a) Välimiespaneelissa on kolme yksittäistä jäsentä, joilla on asiantuntemusta tai kokemusta kansainvälisistä veroasioista.
      1. b) Kunkin toimivaltaisen viranomaisen on nimettävä yhden paneelin jäsen 60 päivän kuluessa 19 artiklan 1 kohdan mukaisen välimiesmenettelyä koskevan pyynnön päivämäärästä.[of the MLI] . Näin nimettyjen kahden paneelin jäsenen on 60 päivän kuluessa viimeksi mainitusta nimityksestä nimitettävä kolmas jäsen, joka toimii välimiespaneelin puheenjohtajana. Puheenjohtaja ei saa olla kummankaan kansalainen tai asukas[Contracting State] .
      1. c) Jokaisen välimiespaneeliin nimetyn jäsenen on oltava puolueeton ja riippumaton maan toimivaltaisista viranomaisista, veroviranomaisista ja valtiovarainministeriöistä. [Contracting States] ja kaikista henkilöistä, joita asia suoraan koskee (sekä heidän neuvonantajistaan) tapaamisen hyväksymisen yhteydessä, säilyttämään puolueettomuutensa ja riippumattomuutensa koko menettelyn ajan ja välttämään kohtuullisen ajan sen jälkeen käyttäytymistä, joka voi vahingoittaa ulkonäköä välimiesten puolueettomuutta ja riippumattomuutta menettelyn suhteen.
      3. Siinä tapauksessa, että toimivaltainen viranomainen a [Contracting State] ei nimeä välimiespaneelin jäsentä 2 kohdassa määritellyllä tavalla ja määräajoissa [of Article 20 of the MLI] tai sen toimivaltaiset viranomaiset ovat hyväksyneet [Contracting States], jäsenen nimittää kyseisen toimivaltaisen viranomaisen puolesta Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön veropolitiikan ja hallinnon keskuksen korkein virkamies, joka ei ole kummankaan valtion kansalainen. [Contracting State].
      4. Jos välimiespaneelin kaksi alkuperäistä jäsentä eivät nimeä puheenjohtajaa 2 kohdassa määritellyllä tavalla ja määräajoissa [of Article 20 of the MLI] tai sen toimivaltaiset viranomaiset ovat hyväksyneet [Contracting States], puheenjohtajan nimittää Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön Veropolitiikan ja -hallinnon keskuksen korkein virkamies, joka ei ole kummankaan valtion kansalainen [Contracting State].

      21 artikla

      (välimiesmenettelyjen luottamuksellisuus) MLI

      1. Ainoastaan säännösten soveltamista varten[Part VI of the MLI] ja määräyksistä[the Agreement] ja kansallisista laeista [Contracting States] tietojen vaihtoon, luottamuksellisuuteen ja hallinnolliseen apuun liittyen välimiespaneelin jäseniä ja enintään kolme henkilöä jäsentä kohden (ja mahdollisia välimiehiä vain siinä määrin kuin on tarpeen heidän kykynsä täyttää välimiesten vaatimukset) katsotaan olla henkilöitä tai viranomaisia, joille tiedot voidaan luovuttaa. Välimiespaneelin tai mahdollisten välimiesten saamia tietoja ja tietoja, jotka toimivaltaiset viranomaiset saavat välimiespaneelilta, pidetään tietoina, jotka vaihdetaan välimiespaneelin määräysten mukaisesti.[the Agreement] tietojen vaihtoon ja hallinnolliseen apuun.
      2. Toimivaltaiset viranomaiset [Contracting States] varmistaa, että välimiespaneelin jäsenet ja heidän henkilöstönsä sopivat kirjallisesti ennen välimiesmenettelyssä toimimistaan käsittelevänsä kaikkia välimiesmenettelyyn liittyviä tietoja johdonmukaisesti välimiesmenettelyn määräyksissä kuvattujen luottamuksellisuus- ja salassapitovelvoitteiden mukaisesti. [the Agreement] liittyvät tietojen vaihtoon ja hallinnolliseen apuun sekä sovellettavien lakien mukaisesti [Contracting States].

      22 artikla

      (Tapauksen ratkaisu ennen välimiesmenettelyn päätökseen saattamista) MLI

      tarkoituksiin[Part VI of the MLI] ja määräykset [the Agreement] joissa määrätään asioiden ratkaisemisesta yhteisellä sopimuksella, keskinäinen sopimusmenettely sekä välimiesmenettely asiassa päättyvät, jos milloin tahansa välimiesmenettelyä koskevan pyynnön esittämisen jälkeen ja ennen kuin välimiespaneeli on toimittanut asian. päätöksen toimivaltaisille viranomaisille [Contracting States]:

      1. a) maan toimivaltaiset viranomaiset[Contracting States] päästä yhteisymmärrykseen tapauksen ratkaisemiseksi; tai
      1. b) asian esittelijä peruuttaa välimiesmenettelyä koskevan pyynnön tai pyynnön yhteisestä sopimusmenettelystä.

      23 artikla

      (Type of Arbitration Process) MLI

      Lopullisen tarjouksen välimiesmenettely

      1. Paitsi siltä osin kuin maan toimivaltaiset viranomaiset[Contracting States] sopia keskenään erilaisista säännöistä, seuraavia sääntöjä sovelletaan välimiesmenettelyyn[Part VI of the MLI] :
      1. a) Kun asia on toimitettu välimiesmenettelyyn, kunkin toimivaltainen viranomainen [Contracting State] toimittaa välimiespaneelille sopimuksella asetettuun päivämäärään mennessä päätösehdotuksen, jossa käsitellään kaikkia asiassa ratkaisemattomia kysymyksiä (ottaen huomioon kaikki kyseisessä asiassa aiemmin tehdyt sopimukset maan toimivaltaisten viranomaisten välillä). [Contracting States]). Päätösehdotus rajoittuu tiettyjen rahasummien (esimerkiksi tulojen tai kulujen) tai, jos niin on määritelty, enimmäisveron määräämiseen.[the Agreement] , jokaisesta säädöstä tai vastaavasta tapauksesta. Tapauksessa, jossa toimivaltaiset viranomaiset [Contracting States] eivät ole päässeet sopimukseen säännöksen soveltamisen edellytyksiä koskevasta kysymyksestä [the Agreement] (jäljempänä “kynnyskysymys”), kuten onko henkilö asukas tai onko hänellä kiinteä toimipaikka, toimivaltaiset viranomaiset voivat esittää vaihtoehtoisia päätösehdotuksia asioista, joiden ratkaiseminen on riippuvainen tällaisen asian ratkaisemisesta. kynnyskysymykset.
      1. b) kunkin toimivaltainen viranomainen[Contracting State] voi myös toimittaa asiaa tukevan kannan välimiespaneelin harkittavaksi. Kunkin toimivaltaisen viranomaisen, joka toimittaa päätösehdotuksen tai sitä tukevan kannanoton, on toimitettava kopio toiselle toimivaltaiselle viranomaiselle siihen päivään mennessä, jona päätösehdotuksen ja sitä tukevan kannanotto oli määrä esittää. Kukin toimivaltainen viranomainen voi myös toimittaa välimiespaneelille sopimuksella asetettuun päivämäärään mennessä vastauksen toisen toimivaltaisen viranomaisen toimittamaa päätösehdotusta ja sitä tukevaa kantaa koskevaan asiakirjaan. Jäljennös jokaisesta vastauksesta on toimitettava toiselle toimivaltaiselle viranomaiselle siihen päivään mennessä, jona vastaus oli lähetettävä.
      1. c) Välimiespaneelin on valittava päätöksekseen yksi toimivaltaisten viranomaisten asiassa esittämistä päätösehdotuksista kunkin kysymyksen ja kynnysarvokysymysten osalta, eikä se saa sisältää päätöksen perusteluja tai muita selityksiä. Välimiesoikeuden päätös tehdään paneelin jäsenten yksinkertaisella enemmistöllä. Välimiespaneelin on toimitettava päätöksensä kirjallisesti maan toimivaltaisille viranomaisille[Contracting States] . Välimiesoikeuden päätöksellä ei ole ennakkoarvoa.
      5. Ennen välimiesmenettelyn aloittamista toimivaltaiset viranomaiset [Contracting States] varmistaa, että jokainen tapauksen esittänyt henkilö ja heidän neuvonantajansa suostuvat kirjallisesti olemaan paljastamatta kenellekään muulle mitään tietoja, jotka on saatu välimiesmenettelyn aikana toimivaltaiselta viranomaiselta tai välimiespaneelilta. Keskinäinen sopimusmenettely [the Agreement], sekä välimiesmenettelyn mukaisesti [Part VI of the MLI], tapauksen osalta päättyy, jos milloin tahansa välimiesmenettelyä koskevan pyynnön esittämisen jälkeen ja ennen kuin välimiespaneeli on toimittanut päätöksensä maan toimivaltaisille viranomaisille. [Contracting States], tapauksen esittänyt henkilö tai joku hänen neuvonantajista rikkoo olennaisesti sopimusta

      25 artikla

      (välimiesmenettelyn kustannukset) MLI:n

      Välimiesmenettelyssä[Part VI of the MLI] , välimiespaneelin jäsenten palkkiot ja kulut sekä kaikki välimiesmenettelystä aiheutuneet kulut.[Contracting States] , maksaa[Contracting States] valtion toimivaltaisten viranomaisten yhteisellä sopimuksella sovittavalla tavalla[Contracting States] . Jos tällaista sopimusta ei ole, kukin[Contracting State] vastaa omista kuluistaan ja nimeämänsä paneelin jäsenen kuluista. Välimiespaneelin puheenjohtajan kustannuksista ja muista välimiesmenettelyn suorittamiseen liittyvistä kuluista vastaa[Contracting States] yhtäläisin osuuksin. MLI:n artiklan 26 (yhteensopivuus) 2 ja 3 kohta

      2. Keskinäisen sopimusmenettelyn tapauksesta muutoin kohdassa säädetyn välimiesmenettelyn puitteissa syntyneet ratkaisemattomat ongelmat [Part VI of the MLI] ei saa saattaa välimiesmenettelyyn, jos asia kuuluu sellaisen tapauksen piiriin, jota varten on aiemmin perustettu välimiespaneeli tai vastaava elin sellaisen kahden- tai monenvälisen sopimuksen mukaisesti, joka määrää pakollisen sitovan välimiesmenettelyn ratkaisemattomista asioista, jotka johtuvat keskinäinen sopimusmenettely.
      3. [Nothing]sisään[Part VI of the MLI] vaikuttavat laajempien velvoitteiden täyttämiseen sellaisten ratkaisemattomien asioiden välimiesmenettelyssä, jotka syntyvät keskinäisen sopimusmenettelyn yhteydessä, joka johtuu muista sopimuksista, joihin[Contracting States] ovat tai niistä tulee puolueita. MLI:n 28 §:n 2 momentin a alakohta

      MLI:n 28 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti Singapore esittää seuraavat varaukset niiden tapausten laajuudesta, jotka ovat kelvollisia välimiesmenettelyyn MLI:n osan VI määräysten mukaisesti:

      1. a) Singaporen tasavalta varaa oikeuden jättää VI osan (välimiesmenettely) soveltamisalan ulkopuolelle tapaukset, jotka koskevat sen tuloverolain 33 pykälän sisältämien yleisten veronkierron vastaisten sääntöjen soveltamista, oikeuskäytäntöä tai oikeudellisia doktriineja. Myös kaikki myöhemmät säännökset, joilla korvataan, muutetaan tai päivitetään nämä veron kiertämisen estävät säännöt, ymmärretään. Singaporen tasavalta ilmoittaa tallettajalle kaikista tällaisista myöhemmistä määräyksistä.
      1. b) Kun toisen sopimuspuolen lainkäyttöalueen 28 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukainen varauma koskee yksinomaan sen kansallista lainsäädäntöä (mukaan lukien säännökset, oikeuskäytäntö, oikeudelliset opit ja seuraamukset), Singaporen tasavalta varaa oikeuden sulkea osan VI soveltamisalan ulkopuolelle ne tapaukset, jotka jätettäisiin osan VI soveltamisalan ulkopuolelle, jos toisen sopimuspuolen lainkäyttöalueen varaus olisi muotoiltu viitaten Singaporen tasavallan kansallisen lainsäädännön vastaaviin määräyksiin tai myöhempiin määräyksiin, jotka korvaavat , muuttaa tai päivittää näitä säännöksiä. Singaporen tasavallan toimivaltainen viranomainen neuvottelee toisen sopimuspuolen lainkäyttöalueen toimivaltaisen viranomaisen kanssa täsmentääkseen kaikki vastaavat määräykset, jotka ovat Singaporen tasavallan kansallisessa lainsäädännössä 19 artiklan 10 kohdan mukaisesti tehdyssä sopimuksessa.

      26 artikla

      Tietojen vaihto

      1. Sopimusvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on vaihdettava tietoja, jotka ovat ennakoitavissa olevan merkityksellisiä tämän sopimuksen määräysten toteuttamisen tai sopimusvaltioiden tai niiden puolesta määrättyjen kaikenlaisia veroja ja veroja koskevien kansallisten lakien hallinnon tai täytäntöönpanon kannalta. paikallisviranomaiset siltä osin kuin niiden mukainen verotus ei ole sopimuksen vastaista. Tietojen vaihtoa ei rajoita 1 ja 2 artikla.
      2. Sopimusvaltion 1 kohdan mukaisesti vastaanottamia tietoja on käsiteltävä salaisuutena samalla tavalla kuin kyseisen valtion kansallisen lainsäädännön mukaisesti saatuja tietoja, ja ne saa paljastaa vain henkilöille tai viranomaisille (mukaan lukien tuomioistuimet ja hallintoelimet), joita arviointi koskee tai 1 momentissa tarkoitettujen verojen kanto, täytäntöönpano tai syytteeseenpano, muutoksenhaun ratkaiseminen tai edellä mainittujen valvonta. Tällaiset henkilöt tai viranomaiset saavat käyttää tietoja vain näihin tarkoituksiin. He voivat luovuttaa tietoja julkisissa oikeudenkäynneissä tai oikeudellisissa päätöksissä.
      3. Missään tapauksessa 1 ja 2 kappaleen määräyksiä ei saa tulkita siten, että se velvoittaisi sopimusvaltion:

      a) toteuttaa hallinnollisia toimenpiteitä, jotka ovat ristiriidassa tämän tai toisen sopimusvaltion lakien ja hallintokäytännön kanssa;

      b) antaa tietoja, joita ei ole saatavissa tämän tai toisen sopimusvaltion lain tai tavanomaisen hallinnon puitteissa;

      (c) toimittaa tietoja, jotka paljastaisivat minkä tahansa kaupallisen, liike-, teollisen, kaupallisen tai ammattisalaisuuden tai kauppaprosessin, tai tietoja, joiden paljastaminen olisi yleisen järjestyksen (ordre public) vastaista.

      4. Jos sopimusvaltio pyytää tietoja tämän artiklan mukaisesti, toisen sopimusvaltion on käytettävä tiedonkeruutoimenpiteitään pyydettyjen tietojen saamiseksi, vaikka tämä toinen valtio ei ehkä tarvitsisi näitä tietoja omiin verotustarkoituksiinsa. Edelliseen virkkeeseen sisältyvään velvollisuuteen sovelletaan 3 kappaleen rajoituksia, mutta tällaisten rajoitusten ei missään tapauksessa saa tulkita sallivan sopimusvaltion kieltäytyä toimittamasta tietoja vain siksi, ettei sillä ole kansallista intressiä tällaisiin tietoihin.
      5. Missään tapauksessa 3 kappaleen määräyksiä ei voida tulkita siten, että sopimusvaltio voi kieltäytyä antamasta tietoja vain siksi, että tiedot ovat pankin, muun rahoituslaitoksen, edustajan tai edustajana tai luottamushenkilönä toimivan henkilön hallussa tai koska ne liittyvät henkilön omistusosuuksiin.

      27 artikla

      Diplomaattisten edustustojen ja konsuliedustustojen jäsenet

      Mikään tässä sopimuksessa ei vaikuta kansainvälisen oikeuden yleisten sääntöjen tai erityissopimusten määräysten mukaisiin diplomaatti- tai konsuliedustustojen jäsenten verotuksellisiin etuoikeuksiin.

      Seuraavaa MLI:n 7 artiklan 1 kohtaa sovelletaan ja korvaa tämän sopimuksen määräykset:

      MLI:N ARTIKLA 7 – SOPIMUKSEN VÄÄRINKÄYTÖN ESTÄMINEN

      (Pääasiallinen testisäännös)

      Sen säännöksistä huolimatta[the Agreement] , etu [the Agreement] ei myönnetä tulo- tai pääomaerälle, jos on kohtuullista päätellä kaikki asiaankuuluvat tosiasiat ja olosuhteet huomioon ottaen, että kyseisen edun saaminen oli yksi sellaisen järjestelyn tai liiketoimen päätarkoituksista, jotka ovat johtaneet suoraan tai välillisesti tämä etu, ellei osoiteta, että tämän etuuden myöntäminen näissä olosuhteissa olisi sopimuksen asiaa koskevien määräysten tarkoituksen ja tarkoituksen mukaista. [the Agreement].

      Seuraavaa MLI:n 7 §:n 4 kohtaa sovelletaan MLI:n 7 §:n 1 momenttiin:

      Missä etua alla[the Agreement] evätään henkilöltä[paragraph 1 of Article 7 of the MLI] , maan toimivaltainen viranomainen [Contracting State] joka olisi muutoin myöntänyt tämän etuuden, on kuitenkin kohdeltava tätä henkilöä oikeutettuna tähän etuuteen tai erilaisiin etuuksiin tietyn tulo- tai pääomaerän osalta, jos tällainen toimivaltainen viranomainen tämän henkilön pyynnöstä ja asiaa koskevan tosiseikkojen ja olosuhteiden perusteella, päättää, että kyseiselle henkilölle olisi myönnetty tällaisia etuja ilman säännöksessä tarkoitettua liiketoimea tai järjestelyä [paragraph 1 of Article 7 of the MLI]. Toimivaltainen viranomainen[Contracting State] jolle toisessa maassa asuva henkilö on esittänyt tämän kohdan mukaisen pyynnön[Contracting State] neuvoteltava toisen valtion toimivaltaisen viranomaisen kanssa[Contracting State] ennen pyynnön hylkäämistä.

      28 artikla

      Voimaantulo

      1. Sopimusvaltiot ilmoittavat toisilleen kirjallisesti diplomaattisia kanavia pitkin, että sen lainsäädännön edellyttämät tämän sopimuksen voimaantulon edellyttämät menettelyt on täytetty.
      2. Sopimus tulee voimaan päivänä, jona jälkimmäinen näistä ilmoituksista on tehty, ja sen määräykset tulevat voimaan:

      a) Singaporessa:

      (i) lähdeverojen osalta, jotka on maksettava, maksettu tai maksettu (sen mukaan, kumpi on aikaisin) sopimuksen voimaantulovuotta seuraavan kalenterivuoden tammikuun 1 päivänä tai sen jälkeen;

      (ii) kannettavien verojen (muiden kuin lähdeverojen) osalta minkä tahansa verotusvuoden osalta, joka alkaa sopimuksen voimaantulovuotta seuraavan toisen kalenterivuoden tammikuun 1 päivänä tai sen jälkeen; ja

      iii) 26 artiklan osalta voimaantulopäivänä tai sen jälkeen tehtyjen pyyntöjen osalta, jotka koskevat tietoja sopimuksen voimaantulopäivää seuraavan kalenterivuoden tammikuun 1 päivänä tai sen jälkeen alkavista verokausista. ; tai jos verokautta ei ole, kaikki verot, jotka syntyvät sopimuksen voimaantulopäivää seuraavan kalenterivuoden tammikuun 1 päivänä tai sen jälkeen;

      b) Luxemburgissa:

      i) lähteellä pidätettävien verojen osalta tuloihin, jotka on saatu sopimuksen voimaantulovuotta seuraavan kalenterivuoden tammikuun 1 päivänä tai sen jälkeen;

      (ii) muiden tuloverojen ja pääomaverojen osalta veroihin, jotka ovat kannettavissa joltakin verovuodelta, joka alkaa sopimuksen voimaantulovuotta seuraavan kalenterivuoden tammikuun 1 päivänä tai sen jälkeen;

      iii) 26 artiklan osalta voimaantulopäivänä tai sen jälkeen tehtyjen pyyntöjen osalta, jotka koskevat tietoja sopimuksen voimaantulopäivää seuraavan kalenterivuoden tammikuun 1 päivänä tai sen jälkeen alkavista verokausista. ; tai jos verokautta ei ole, kaikki verot, jotka syntyvät sopimuksen voimaantulopäivää seuraavan kalenterivuoden tammikuun 1 päivänä tai sen jälkeen.

      3. Singaporen tasavallan ja Luxemburgin suurherttuakunnan välinen sopimus kaksinkertaisen verotuksen välttämisestä ja veronkierron estämisestä tulo- ja pääomaverotuksen osalta pöytäkirjan kanssa, allekirjoitettu 6. maaliskuuta 1993, irtisanotaan ja lakkaa olemasta voimassa. voimaan päivästä, jona tämä sopimus tulee voimaan niiden verojen osalta, joihin tätä sopimusta sovelletaan tämän artiklan 2 kohdan määräysten mukaisesti.
      4. Sen estämättä, mitä 3 kohdassa määrätään, Singaporen tasavallan ja Luxemburgin suurherttuakunnan välillä kaksinkertaisen verotuksen välttämisestä ja veronkierron estämisestä tehdyn sopimuksen 23 artiklan 1 kohdan c alakohdan määräykset tulo- ja pääomaverotuksen osalta 6. maaliskuuta 1993 allekirjoitettua pöytäkirjaa sovelletaan edelleen viiden vuoden ajan tämän sopimuksen voimaantulopäivästä.

      29 artikla

      Irtisanominen

      Tämä sopimus on voimassa, kunnes sopimusvaltio irtisanoo sen. Kumpikin sopimusvaltio voi irtisanoa sopimuksen diplomaattisia kanavia pitkin ilmoittamalla irtisanomisesta vähintään kuusi kuukautta ennen sen kalenterivuoden loppua, joka alkaa sen jälkeen, kun viiden vuoden ajanjakso on kulunut sen voimaantulopäivästä. Siinä tapauksessa sopimus lakkaa olemasta voimassa:

      a) Singaporessa

      i) sen kalenterivuoden päättymisen jälkeen, jona irtisanomisaika on suoritettu, lähdeverojen osalta, jotka on maksettava, maksettu tai maksettu (sen mukaan kumpi on aikaisin);

      ii) kannettavien verojen osalta (muut kuin lähdeverot) minkä tahansa verotusvuoden osalta, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta tai sen jälkeen, irtisanomisvuotta seuraavan toisen kalenterivuoden aikana; ja

      iii) kaikissa muissa tapauksissa sen kalenterivuoden päättymisen jälkeen, jona irtisanomisilmoitus on annettu;

      b) Luxemburgissa:

      i) lähteellä pidätettävien verojen osalta tuloihin, jotka on saatu irtisanomista seuraavan kalenterivuoden tammikuun 1 päivänä tai sen jälkeen;

      ii) muiden tuloverojen ja pääomaverojen osalta veroihin, jotka ovat kannettavia verovuonna, joka alkaa irtisanomisen antovuotta seuraavan kalenterivuoden tammikuun 1 päivänä tai sen jälkeen; ja

      iii) kaikissa muissa tapauksissa sen kalenterivuoden päättymisen jälkeen, jona irtisanominen on tehty.